maanantai 13. helmikuuta 2017

Arkikuva 13



Arki on tyyny. Sisältä niin erilainen kuin päältä. Monesti arvioimme elämää päälisen perusteella ja se tuo aivan eri kuvan kuin se pehmeys tai kovuus kun laskemme päämme tyynylle. Millainen sisin arjessa on? Onko se pehmoisan kotoisa? Kimmoisa? Vai löytyykö sisältä sittenkin muhkurainen ja veltto sisus, joka karkaa pään alta? Vai onko pään alle sittenkin sattunut tiiliskivi? Millaiselle sisimmälle sijaamme päämme? Kuoret on vaihdettavissa tai sisukset kuoreen!

Millainen sisältö arjessasi on ja miten se näkyy sinussa? Vai eikö se näykkään päällepäin vaan muuttaa sisintäsi? Kun arjen sisältö muuttuu miten se muuttaa sinua?

Arki on kuin tyyny sillä se on tärkeä väline arjessa ja toisinaan hyvinkin unohdettu, paitsi silloin kun se ei ole hyvin pään alla. Tyyny on kaltoin kohdeltu esine sillä sitä hakataan usein? Minä olen ainakin itse pöyhinyt tyynyäni paremmin kun se ei olekkaan kivasti. Eihän tyyny valita sehän on vain tyyny.

Miten tyyny kuvaakaan ihmistä itseään arjessa. Sitä kuinka itse möyhimme itseämme mielessämme nyrkein tai nälvimällä, kun ei ole hyvä olla, eikä se ainakaan paranna oloa.

Mitä siis pitäisi tehdä? Kivikovassa on liikaa täytettä ja sitä olisi hieman tyhjennettävä ja kuituja irroteltava toisistaan. Liian tiukkaan pakattu.
Ja löysässä täytettä tarvitaan täytettä lisää tai pienemmät kuoret!

Miksi kuvaan ihmistä tyynyksi? No ihmisellä on kuoret, vaatteet, tietyt käyttäytymisrituaalit ja monesti perustamme näkemyksemme juuri tuohon ulkokuoreen. Tutkimatta tai vaikuttamatta tuohon sisimpään, sillä emme viitsi perehtyä kaikkeen sisältöön mikä tekee ihmisen?  Muttei tuo vanujen siirto ihmisessä olekkaan niin yksin kertaista kuin tyynyn sisällön poisto. Ihminen on hieman monimutkaisempi olento. Kuka löytää kovasta ihmisestä pehmeyden? Kuka saa muotoon valahtaneet? Ja toisaalta onkin kysyttävä millaisesta tyynystä pitää? Sillä tälläiset veltot tyynyt on helppo muokata ja kääntää kaksin kerroin kun tarvitsee tukea, mutta kysymys kuuluu kääntyykö tälläinen ihminen kaksin kerroin kun tarvitset häneltä tukea ja mitä se tekee hänelle?

Pitääkö lopulta kysyä tahtooko tyynyn käyttäjä tyynyn muuttuvan vai ei? Miten ihmiset siis käyttävät toisiaan? Onko se tarkoituksellista ja kuinka kohtelemme toisiamme kun toiset eivät olekkaan mukavasti sinuun nähden? Ja kohdistavat epämukavuuden tunteen sinun kohdallasi? Hakkaammeko kuin tyynyä joka ei ole hyvin, se lienee poistavan vain hetkeksi oman huonon olon sillä tuo syy ei lähde. Hakkaaminen ei siis auta mitään, eikä ketään.

 Tyynyt toisaalta osaavat ottaa iskuja vastaan ja pehmentää lyöntejä ja osumaa.  Mietin jo nähkääs turvatyynyjä. Millainen ihminen on turvatyyny? Onko tuollaisissa ihmisissä törmäysanturit? Ja silloin hänessä aktivoituu turvatyynyn päälle meno vai onko se vain itsesuojelu vaisto? Millaisia kaikenlaisia tyynyjä onkaan olemassa? Ja millaisia tarkoituksia tyynyillä on niskatyynyistä nenätyynyihin? ....Minä en jaksa enää kirjoitella tyynyistä vaan pistän pään tyynyyn sillä himoitsen jo unta tähän kaaliin.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti