perjantai 30. marraskuuta 2018

Marraskuun parhaat 2018

Tulipa kuunneltua musiikkia!  Viimekuulta jäi kahden viikon korvamadoksi Henry Lee sitten korvamato toimistossa pyöri Party Like a Russian, joka vaihtui kääpiöiden lauluksi Misty mountain ja nyt kuun lopuksi Kappale jota on nyt myös luukutettu ihan looppina Hail to king !

Siispä listaan käsiksi

Musiikki
Hail to king- Avenged Sevenfold
You're Going Down- Sick Puppies
Courtesy call- Thousand foot Krutch
Red Riding hood- Aeseaes
Michael Buble- Such a Night
Natural- Imagine dragons
The Magic  -Lola Blanc
Black magic- Little mix

Vähän täydempi lista löytyy spotifyssa

Elokuvat
Bohemian Rhapsody- Queen bändin tarinasta oli saatu hauska pläjäys tykkäsin
Ihmeotukset:Grindewaldin  rikokset- Jee! Tätä olinkin odottanut! Hyvä jatko, joka jätti hieman kysymyksiä???  siitä mitä seuraavassa leffassa tapahtuukaan!


Töllöstä
Doctor who
satunnaisesti CSI ja sinkkuelämää

Kirjat

Jorge Bucay -Parantavat tarinat
joka oli tosi mukavan helppo lukea
ja jatkoin saman kirjailijan toisella kirjalla - Kerro kanssani
jonka lukeminen tuntui tervanjuonnilta ja saatuani sen loppuun, ihmettelen miksi luin sen loppuun niin päätin etten luekkaan hänen kollmatta kirjaansa. sillä sellainen vastustus tunne tuli tuota kirjaa lukiessa etten halunnut ns. pilata toista kirjaa lukemalla sitä heti perään.

Päätin sijoittaa rahojani ja ostin pari Mauri kunnaksen kirjaa


Tähän pikkukirjaan piti kanssa tuhlata, koska se saa hyvälle mielelle!


Sain maistettua tämänkin mut inkivääriä en ole löytäny!


 Kyllä se parikertaa vilahti näkyviin marraskuun aikana mut silti aika harmaata ja pimeetä oli!


Löysin irronnutta sammalta ja tuunasin jukkapalmun juuren 


Käsityöt nosteessa: Ryijyä, isoäidin neliöitä, lumihiutaleita, neula huovutusta, askartelu paskartelua.


Yleisfiilis marraskuusta, tasaisen harmaa, ihan jees työn täyteinen. Jotenkin mitään sanomaton, kuten vähäisistä blogipäivityksistä voi päätellä. 
Väsyttävä

Joulukuulle virtaa kiitos!

torstai 15. marraskuuta 2018

Etenee


Kylläpä päivät kuluvat tosi nopeasti tai siltä ainakin tuntuu, kun viikot vierähtelevät vauhdilla.

Jatkoin taas pikkuisen väri sommitelmaa eteenpäin ja sen äärellä on istunut jälleen kolmetuntia huomaamattaan. Mieli ja tahto tahtoisi jatkaa, mutta sormet sanoo onneksi ei ja sitä lähtee liikkeelle.
Etenee siis pikkuhiljaa kunhan saa aikaiseksi, että ottaa työn esille

Sen verran voin sanoa ettei tälläinen työ hätäiselle ole. Tälläinen hidas tuumailija rentoutuu saadessaan funtsailla seuraavaa väriä ja silti simppelin rutinoitua työtä. 
Eihän tässä muu vaihdukkaan kun värit!


Tavallaan tämä on meditaatiota, joka hiljentää mielen. Sillä tämän tekemiseen pitää keskittyä. Tavallaan mieli on hiljaa ja jatkat mekaanisesti työtä.

Meditatiivista työtä!
Kuten vaikka virkkaaminen ja neulominen,
Jonka yksinkertaisuudesta ja luomisesta nautit siksi että kokoajan näät mitä teet.

Siksi varmaan rakastan käsitöitä! Niissä näkee kättensä jäljen ja samalla mielen kuonat purkautuvat työn edetessä.

Sillä mieli kertoo sinulle asioita, sinä kuuntelet ja päästät ajatukset menemään.
Tavallaan purat ja tavallaan ideoit.
Alitajunnasta pulpahtelee ajatuksia mieleen kun olemme mielessämme hiljaa ja kuuntelemme itseämme ja teemme jotain. Aktivoimme flow tilan. Eikä todellakaan tietoisesti vaan iloisesti tarttumalla työhön.

Onko pitkä kestoisempi työ vaikeampaa?
Ehkä jos on tottunut saamaan heti haluamansa. Tai odottaa saavansa ison työn kerralla valmiiksi, on pettymys suuri.
Vaikeaa itselleni on tarttua tasaisin väliajoin työhön kiinni, sillä kun sen korjaa näkyvistä pois niin en tule ottaneeksi tietoisesti esille ensihuuman jälkeen. Sillä pitempi ja vaativampi asia vaatii sitoumusta ja säännöllisyyttä, jos siis haluaa saada valmiiksi johonkin päivämäärään mennessä.

Saan iloni tekemisestä ja kun tekeminen pysähtyy on mysteeri milloin seuraavan kerran teen kyseistä asiaa?

Sillä itselläni pitää olla selkeä visio asiasta millaisena nään jonkin, eikä oma visioni yleensä ole paikoillaan vaan alati muuttuva. Joten minulla ei ole selkeää suunnitelmaa saavuttaa työ valmiiksi, vaan epämääräinen häilyväinen hahmotelma, joka kokee muodon muutoksen hyvinkin monesti.

Mikä on päämäärä. Tälläisen luomistyön tarkoitus on itselläni täyttää kangas, miten ja millä, se on matkalla lutviutuva asia.
Jonkinlainen idea millä täytetään on varmaan seuraava tutkinnan kohde ja miten tehdään, syntyy kokeilemalla ja harjoittelemalla.

Monesti virkkauksessa itselläni ei ole muuta hajua kun tarvitsen jonkun tietyn kokoisen kappaleen ja siihen tarkoitukseen. Niin lopputyö hoituu itsestään. Tehdessäni kerrosta mietin seuraavaa kerrosta, kuinka kuvio jatkuisi pyöreässä työssä. Normaalia virkkausta tehdessäni kiinitystä ja mahdollista nirkkoreunaa, käytön mukaan.
Alati työskennellessäni mietin vain seuraavaa askelta. Myös kuviota tehdessä mallikertaa, että pysyy ohjeessa.

Mutta kun puhe ei ole enää käsitöissä, joita osaan aikahyvän skaalan niin yleensä tuo selkeä visio on hukassa ja näin ollen en osaa sitten suunnitella tai tehdäkkään, kun en tiedä mistä aloittaisin.

Siispä onkin hyvä opetella perustietoa jonka pohjalta tehdään asioita, kuten käsitöissä tekniikoita, joita pystyy yhdistelemään ja varioimaan, kun ne osaa.
Tai ruuanlaitossa osaa käyttää välineitä ruuan valmisteluun. Pitää osata noudattaa ohjeita, jotta niitä voi varioida. Mitä useampaa ohjetta kokeilee, sitä laajemmaksi osaaminen tulee.

Siispä millaisia ovat ajattelun perustekniikat? Kuinka ajattelua hahmotetaan, mihin ja millaista ajattelua käytät?
Pystytkö erottelemaan ajatuksiasi?
Ovatko ne minkä asioiden yhteistulos?
Mistä olet kerännyt tietoa ja kuinka yhdistelet niitä?

Mikä on ajattelusi päämäärä ja mihin ja miten sitä käytätte? Miten jäsentelette ajattelun prosessia?
Ja mitä ajatuksia tälläinen ajattelun ajattelu herättää?

keskiviikko 7. marraskuuta 2018

Kävelyllä


 Huomioin kuinka eri sävyisenä Olavinlinna näyttäyttyy pilvisenä päivänä


 Pilvisellä säällä saa värit tasaisempina kuvattua!


Voin vielä kuvitella kanadan hanhet tuonne evästämään


Vesi on aika alhaalla


 Tuossa vois olla jo lunta?


 Törröttäjät valmiina


 Kävelen autiota hiekkarantaa..

Rykelmä 

Mietittekös mihin elämän aallot heittää roskansa? 


 Kumpa olis kesä niin tosta pommilla hyppäis!


Punaasta!


 Tekis mieli piilottaa tuonne puutarhatonttu


 Missä se peikko on?


Tie vain jatkuu jatkumistaan...


Laiturille


Jotenkin levollista 


Mutkamatkalla 


Oispa eväät matkassa!
Hilloleivät ois hauskoja

Kaupunki 


Tämä eksynyt matkustaja 


Satamassa harrastetaan sidontaa


tiistai 6. marraskuuta 2018

Näyttelijöitä


Kasvoja on hauska piirtää ja mittasuhteita pystyy testaamaan helpoiten mielestäni näyttelijöiden naamoja piirtämällä. Ja tunnistettavien piirteiden tunnistaminen helpottuu. Itselläni yleensä on ongelmaa siinä että leuka tai otsa jää liian lyhyeksi, muun kasvojen mitan kanssa.
Toisaalta suoralta kädeltä hahmonpiirtäminen on haasteellisempaa, kuin juuri mittasuhteiden piirtäminen pohjalle.

Toisaalta itse en koe epäonnistuneeni piirtämisessä, vaan pelkässä hahmon, kasvojen toisintamisessa ja tuloksena on vain toisenlaiset kasvot. Ja se onkin mielenkiintoista, kun pohjan tietää ja jatkaa siitä eteenpäin joksikin muuksi. Se että ymmärtää luopua orjallisesta kuvan noudattamisesta ja luo jotain omaa.


Tunnistatteko näyttelijät, joita piirsin?

Ideana piirustus


Ostin piirtämistä varten kovakantisen vihkon vai kirjan? Sisältäen vain valkeaa paperia. Innostuin siitä lokakuun noitien piirtämisestä ruudukkoon, joten vetelin sitten ruutuja tulemaan.

Tykkään luonnostelusta, joten tälläinen vähän aiheita tutkiva ja random piirtäminen on oikein hauskaa. Vetelen osan hatusta ja osiin otan mallia ja sumeilematta kopioin kivoja ideoita elokuvista, musavideoilta jne.


Tarkoitus ei ole tehdä priimaa kuvaa, vaan ideoida ja tutkia niin hahmoja kuin sitä kuinka kuva kuvana toimii, hahmojen asettelua, syvyyttä, maisemaa, kuinka kuvaan maailmaa...
Mustekynällä raapustelen ettei tarvitse pyyhkiä. Jolloin tuotos on mitä on ja kokonaisuus sivulle tulee sellaisena ettei sitä sivun alussa tiedäkkään.

Tämä taas on hauskaa, sillä pääsen tutkailemaan millaisia aiheita piirtelen, koska en ole sitä ennen ajatellut.
Olen yrittänyt piirtää sarjakuvaa, mutten ole muistanut tai osannut jatkaa saman näköisten hahmojen piirtämistä. Joten tälläinen aivojen virtaa syöte voikin olla hauska luovia ja tutkia.

Ajallisesti enkä määrällisesti en ole antanut itselleni työskentely ohjetta, kuin sen että piirrä silloin kun tuntuu että haluaa raapustella

Elikäs doodle-kirjahan tämä käytännössä tulee olemaan. Telkkarin katselu seura!
Käsillä kun pitää olla tekemistä, sillä muistan että suurimman osan parhaimmista kuvistani olen tuhertanut tv:tä katsellessa. Ajattelematta, käsi toimii ja välillä vilkuillaan telkkaa ja välillä paperia.

Aivan laitaan jätin tilan kirjoituksille, ideasta tai huomioitavasta asiasta.
Kuten vaikka nämä karhut aiheena


3cm *3cm alaiseen kuvaan ei mene pitkään piirrellessä, mutta se antaa ilon valmiista työstä!


Mitä sinä piirsit viimeksi?

Pikku juttuja



Kipasin tässä ykspäivä kirjastolla ja siinä pihalla oli lintunen puussa.

Myös nämä innosti silmää, kuikuilemaan lähempää


Mihinkäs asioihin teidän katseet tarttuu?

lauantai 3. marraskuuta 2018

Marraskuun mahdoton mahtava

Jottei aika kävisi pitkäksi kävin aika aikaa vievän ja malttia kysyvän työn kimppuun, jonka valmiiksi tuloon tässä kuussa en usko
Tähän mennessä kuluneen ajan ja valmiin tuotoksen silmämääräisellä arvioinnilla.
Aloitin nimittäin laiskanryijyn, jonka laiskuus aspektista en niin menisi mainitsemaan.



Fiilis kirpun paskaa itämeressä tämä kolmen tunnin alottelu, sillä taistelu välineenä on 16xompelulanka ajattelin että näin saan paljon erilaisia sävyjä ja elävämmän pinnan, kuin paksummilla yksivärisillä. Ei tää kyllä kovin nopsaa hommaa ole, mutta se tässä väri ideassa olikin idea että saa leikkiä värien kanssa ja käyttää luovuutta, sekä hahmottamista.

Tollanen kunnian himoinen työ, jonka valmistumista tässä pääsette seurailemaan
Aloittelin 1. Päivä ja olen jo edistynyt tämän verran, eikä tunneista ole enää hajuakaan


Vasemmalla kuuset, oikealle kukkaketo, ylöspäin vettä

Luonto aiheen valitsin siksi etten ole tähän mennessä milloinkaan kyllästynyt luontoaiheisiin. Ja luonto tarjoaa valtavan värien kirjon käyttö mahdollisuudeksi.
Tähän mennessä en ole tehnyt mielestäni mitään suuri töisempää ja pitkään on ryijy idea kutkutellut aivojen sopukoissa, joten siitä se sitten lähti. Toinen isompi töinen juttu on virkattu päiväpeitto joka kiinnostaisi tehdä, mutten ole vielä kuviosta päässyt sopuun itseni kanssa.

Palatakseni tähän ryijyn lanka ideaan, minulla on paljon mummilta perittyjä ompelulankoja, joita en saisi ommellen käytettyä kaapeista pois. Ja osien lankojen vetolujuus on myös heikko, ettei niillä kannatakkaan ommella ellei halua saumojaan heti rikki. Niimpä päätin käyttää nämä langat, jotenkin hyödyksi, jotta voin katsella niitä.  Sillä niissä on kauniita värejä.

Pakko sanoa etten miettinyt sen enempää idean saatuani. Kangas lähti matkaan ja hahmottelu lähti käyntiin. 

Tekeminen tuntuu sille että väritän kuvaa palapalalta, että tämähän on vain isovärityskirja, jolle on annettava aikaa.
Jota hahmottelen ja teen samaan aikaan

Sormet tuntuu olevan jo kovilla, katsotaan saanko sorminahkat paksuuntumaan