Elämässä on hekiä
kun joku koskettaa
Oli se sitten ohimennen
tai pitkään rutistaa
Ole kiitollinen siitä
Mitä saat ja myös siitä
mitä toisille annat
Niin elämä opettaa
kun joku koskettaa
Oli se sitten ohimennen
tai pitkään rutistaa
Ole kiitollinen siitä
Mitä saat ja myös siitä
mitä toisille annat
Niin elämä opettaa
Mielenkuvien kiitoradalla,
Lepäsin pimeydessä,
kuutamon hiljaisessa valossa
Askeleet leijuivat veden yllä,
Kimaltavat kiteet sitoivat katseen
Lepäsin otteessa,
josta en tulisi pääsemään irti.
Lepäsin pimeässä kauneudessa,
jota sieluni halajaa.
----
Pitkästä aikaa pääsin taas yksin leffaan ja kävelylle sen jälkeen, jolloin tuli hieman kuvailtua ulkona. En pitkään aikaan ole tehnyt kuvailu lenkkiä ja se oli oikein miellyttävää. Pitäisi lähteä useammin!
Jumittavat lihakset eivät saa hapekasta verta tai faskiat jumissa ei tarpeeksi nestettä, jotta lihaskalvot liukuisivat kunnolla. Itseällä on jumituksia eri osissa kroppaa toisinaan useinkin ja voimakkaana. Yleensä etenkin silloin kun ei liiku tarpeeksi tai ylipaljon niimpä tämän vuoden yksi oma harjoittelu kohde on venyttelyn lisääminen illasta ja aamusta, etenkin niille alueille joissa jumeja on enemmän. Sillä tiedän venyttelyn auttavan omaan kipuiluuni ja usein ottaa vaan särkylääkettä, jotta vihoittelevat lihakset palautuisivat kivuttomaan tilaan. Muttei pitemmän päälle ole hyväksi vatsalle tai elimistöllekkään, siispä venyttely, lempeä taivuttelu saa tulla omaan päivä ohjelmaan tuomaan hyvää oloa!
Jos on hyviä venytys ohjeita tai suosittelet jotain oikein erityisesti olisin iloinen!
Mitä opin viime vuodesta, minun on saatava tuoda ajatukset jossain muodossa esiin sillä hetkellä kun koen niiden olevan ajankohtaisia. Pitkään säilötty ajatus menettää hohtonsa, kuten huomasin miten into hävisi joulukalenterin teosta ja alkoi tuntua pakkopullalta +siihen lisättynä sd-kortin vika ei ollut omiaan parantamaan asiaa, siksi jäi hieman vaillinaiseksi..
Työn täyteinen vuosi, niin monella saralla, että rentoutuminen ja aika itselle unohtui,
Tuntui että vuosi meni kuin usvassa, tehden jotain...mutta mitä? Omat harrastukset joista tulee hyvä mieli unohtui liian usein, aivan kuin oma itseys olisi kadonnut jonnekkin. Runoja kirjoitin liian vähän, valokuvia otin paljon mutta tekniikka petti tässä kohtaa, totesin että haluan julkaista kivat kuvat heti että niistä saa kaikki nauttia, hetimmiten ja ne saa tarinat helpommin.
Piilotin korvakorut syksyllä laatikkoon, ja siitä tuli itselle hirmuisen orpo olo, niin paras joululahja itselle oli kun laitoin korvikset takaisin esille koristeeksi ja käyttövalmiuteen! Muistan ohjelman missä kaikki tavarat asunnosta laitettiin konttiin ja niitä sai hakea takaisin yksi kerrallaan, ja totesin kuljettaessani korvakoru telinetta alavarastosta takaisin asuntoon, että tämä asia on minulle sittenkin hyvin tärkeä! En vain tiennyt sitä!
Asunto sai uuden ilmeen uuden leveämmän sängyn myötä! (Jonka hankintaa olin lykännyt liian pitkään)
Ja ajatus sisustamisesta on saanut jo siivet alleen ja väri skaaloja on mietitty kovastikkin, sillä mielestäni viime vuodessa ei ollut tarpeeksi väriä, tai itseä miellyttäviä värejä niin tänä vuonna oli ajatus taas keskittyä taidevapaa aikaan ja tehdä jotain kivaa ja myös itselle uusia asioita, sekä opetella jotain uutta!
Ehkä joku haaste kuukausikin mahtuu mukaan, joulujutut jätän tänävuonna joulukuulle...
Töitä on, mutta ajattelin tänä vuonna keskittyä siihen kuinka rentoutua ja myös kertoa kuinka toisetkin voisivat hyötyä omistani ja toisten oivalluksista löytää hyvää oloa! Kaiken arjen keskelle!
Lukea myös enemmän kirjoja ja katsoa elokuvia ja kirjoittaa! Saa vinkkailla ideoita!