Ulkoinen- ja sisäinen tulkinta: Olemme

Pohdin sitä kuinka ulkoinen-ja sisäinen tulkinta vuotaa toisiinsaa elämässä. Kuinka siis omat ajatukset vaikuttavat ulkoiseen käytökseen ja ulkoinen sisäiseen.

pohdinta alkoi siitä mitä olemme? Mikä kuvaa ihmisyyttäni? Mikä tekee minusta minut?

Minullakin on ollut kokeilun vuoteni jolloin hiusten väriä on vaihdettu useaan otteeseen todetakseni, ettei mikään purkkiväri pysy tyvikasvun mukana ja en todellakaan halua maksaa siitä. Ja tämäkin kokeilu oli vain sitä että halusi olla erilainen. Erilainen kuin mikä tai kuka? Oma hiusten väri on ollut hyvännäköistä, ettei kyse ole ollut siitä. Vai onko halunnut näyttää joltakulta? Muistakkaan sitä enää!

Totean vain  että olen peruukki ihminen, kun haluan vaihtaa väriä. Pääsee rutkasti helpommalla. 

 Olemme kasvot toisten kasvojen seassa.  Oletko katsonut omia kasvojasi kuinka kauniit ne on? Miten erilaisia kasvoja meillä onkaan. 

itselleni meikki on roolin laittamista kasvoille, jotain mitä en ole. Sekin on tapa olla jotain muuta kuin mitä on? toisaalta paljaat omat kasvotkin on vain rooliasu johon synnymme, mutta miksi muokkaudumme kun puemme kasvoillemme jotain? Onko se epävarmuuden suoja, saako siitä rohkeutta, onko se sotamaalaus? (mihin sotaan?)  Rooliasu  (mihin rooliin?)  Kuka haluamme olla, kun emme halua olla itsemme? Muuttaako sisäinen olemus ulkoista vai ulkoinen sisäistä, kun näämme kuvajaisen. Olemmeko epätyytyväisiä itseemme kun näämme itsemme niinkuin näämme ja siksi sitä on muutettava? Kuinka siis näämme itsemme? Millainen on oma tulkintasi itsestäsi? Vai  teemmekö meikin pelkän koristautumisen takia, haluammeko olla esteettisesti kauniimpia kuin olemme (pidämme itseä rumana), vai onko tuolla sanoma toisille, kasvoihin kirjoitettu piiloviesti!

Meidän jokaisen on opittava rakastamaan itseämme sellaisena kuin olemme. Muuten tuo muuttamisen kierre ei katkea eikä missään ole hyvä olla.

Luonnollisuus on rakkautta olla omaitsensä.

Olemme vaatteemme ja verhoamme kehomme säädyllisyyden nimissä, ettei kukaan pahoittaisi mieltään toisen luonnonpuvusta. ja ihan lämmönsäätelyn nimissä myös!

Vaatteet ovat minuutemme jatke, kuori, joka on koriste, viesti, julistus, näkyvä osa, ulkoisen osan sanoman väline.

Olemmeko jokainen päällemme keräämä tavarat koru, vaate, asuste, maali...

silmämme hakevat kauneutta, ja koristautumalla koemme itsemme kauniiksi?

auttaako nämä rooliasut käsittelemään maailmaa sellaisena kuin se on vai olemaan osa sitä? Auttaako kokonaisuus joksi olemme pukeutuneet ja näin tulleet olemaan parempia itseämme ja toisia kohtaan? mikä viesti on sisäisen- ja ulkoisen kommunikaation lähettimessä?

Ulkoinen olemus on asia, jota toiset omaksuvat ja ymmärtävät sinua sen kautta. Ja se on että olemme toisiemme kanssa kommunikoiva yhteisö. Vaikuttaa sisäiseen maailmaamme sanojen keinoin.

Olemme kotimme, sekä ympäristömme, järjestys ja epäjärjestys, jokainen likatahra ja siisteys. Olemme kaikkea mitä ympärillämme näämme. Siksi luonnossa kävely (ilman itikoita) rauhoittaa. Esteettisesti luonto on kaunista, mutta luonnossa on myös rumaakin. se että ymmärrämme, että kumpaakin on meissä, auttaa meitä säätelemään määrää ympärillämme. Ja vaikuttavimpaan asiaan ihmiselämässä, keskitymmekö näkemään hyvä vai pahan? itse tutkin kaikkea mielenkiinnolla, koska uskon että todella monet asiat voivat olla hyviä riippuen määrästä. Käyttö suhdanteista, sijoittelusta, kaikesta voi ottaa selvää ennenkuin asioita kokeilee.

olemmeko itsemme vaiko vain vale minä?
minuuden määrittely on vaikeaa. Mitä minä oikeasti olen, aivoissa vellova ajatus ja tämä keho?? Olenko jokainen sanani, jokainen lemppari asiani, olenko kaikki hyvät ja rumat asiat, joita olen tehnyt ja kokenut, elänyt.
Olemmeko se joka muuttuu toisen mielipiteen mukaan pidän sinun paidastasi tai ompas sinulla hirveä paita? Yritämmekö olla toisten mielipiteen mukaan vain siedettäviä? ehtojen joilla tuo suosio täyttyy?
Emmekö ole rakastettavia sellaisina kuin me olemme? Minuus piiloutuu, kun sitä loukataan. piilotamme tai emme enää käytä jotain kun joku toinen on sanonut sitä rumaksi. Mitä mieltä me olemme itse, jonkin kauneudesta tai rumuudesta?
Pidettävyyden voi ostaa olemalla tietynlainen, rakkaus ansaitaan huomaamatta.
ja kun jotain asiaa rakastamme käytämme sitä sanoisipa muut mitä hyvänsä.

Kun sanamme vaikuttavat niin paljon on meillä kaikilla vastuu sanoistamme! Ja siitä mitä kaikkea sanomme toisille ja mitä kaikkea opimme sietämään.

Olemme tunteemme. sinä näät tunteeni eri tavalla kuin minä. En nää kasvojani niinkuin sinä, minun on tunnettava hymyni, kuinka se taivuttaa poskiani, kuinka se tuntuu kehossani, olossani ja se minun pitäisi osata sanoittaa. Katson maailmaa itseni sisältä, kehossa jonka tuntemusten tulkinta ei toisinaan löydä sanoja.

Olemme kaikki tavaramme, jotka olemme hamstranneet asuntoomme, jokainen tuore ruoka tuntuu syötävältä, niinkuin uusi tavarakin! Himoamme ostaa tavaroita, meillä on tarve ruokkia kotiamme! joten on toisaalta valaisevaa tutkia asiaa ruokatottumusten kannalta, millaista tavaraa sisään tuomme?  minulle nopeashoppailu on kuin roskaruuan ostamista, jolloin ei ole käytetty asiassa harkintaa on vain himo ostaa ja saada mahdollisimman nopeasti!

Sängyt ja pöydät on perustarvikkeita , joilla asunto pysyy toiminnassa.
Käyttämättömät tavarat tai kerran käytetyt taas niitä  ruokia, joita on testattu, mutta jääneet kaapin perukoille pyörimään.
pohdin koriste esineitä joita on itselläni paljon, joista pidän tosipaljon
ovat varmaan lemppari ruokaa, harratusvälineet terveysruokaa jne.

Samaan tapaan voimme tutkia mieltämme, mitkä ovat ajatustemme pikaratkaisuja?
mitkä unohtuneet käytöstä, lemppari ajatukset jne. ja kuinka ympäristö ruokkii näitä ajatuksia? Sillä ajatukset säätelevät toimintaamme, tulipa käsky sinulta tai joltain toiselta niin aivosi työstävät määräyksiä, mitä niille syötetään.

Millä aivomme täyttyvät? millä ajatuksilla ne herkuttelevat? mitä ne ajatukset pistävät sinut tekemään ja mitä sinä tuon ajatuksen toteuman pohjalta tunnet?

Olemme sitä  mitä ajattelemme jatkuvasti? mutta on osattava ajatella oikein jotta ajatus toteutuu! Kuinka ajatukset laittavat sinut toteuttamaan sitä mitä haluat. Tunnet sen hyvänä asiana ja jatkat kaikista vaikeuksista huolimatta koska sinulla on tavoite. Ajatus jonka toteutumista mikään ei voi estää!

Ajatukset on pahin esteemme ja suurin hyvän tekijämme, kyse lienee siitä kuinka hyvin tulemme toimeen ajatustemme kanssa ja pidämme kurssin jonka olemme valinneet.

olemme ajatuksemme! joita toiset voivat muuttaa, joita sinä itse voit muuttaa. Kunhan vain ymmärrämme että niitä pitää muuttaa!

Kuinka ajatukset vaikuttavat ulkoiseen minään? Joka tavalla tiedostamattomalla ja tiedostavalla. Vaikuttaen myös siihen kuka olemme? Mitä tunnemme? kun näytämme joltain.  Omaksumme jotain.

mitä siis olemme? olento jolla on sisäinen-ja ulkoinen maailma, joiden kommunikointia tapahtuu tietoisesti ja tiedostamattomasti. sisäisen ja ulkoisen toiminnan tulee synkata niin on hyvä olo ja kun ei niin jotain muuta, ulkoinen tunne ja syvempi tunteen sävy...  se mitä tuntee sisuksissaan.
Kehonkuva muokkautuu omista ja toisten mielipiteistä, siitä millainen pitää olla? ja siitä millainen oikeasti on! ja ellei ole omalle minälleen tarpeeksi kuuliainen, ei tunne itseään koskaan hyväksytyksi, koska ei ole hyväksynyt itseään sellaisena kuin on. Sama kuin yrittäisi pukea vain toisten ajatuksia ylleen, joista yksikään ei ole lopulta sopiva


ajatus miltä näytämme, ja miltä koemme näyttävämme ja miltä oikeasti näytämme voi olla ihan erilaisia. Olemme ja elämme monitasoisina olentoina ja se riittää pohdintana tähän hetkeen!

Kesän taikaa

 Näättekö te unia miten elävästi ja millaisia siirtymiä niissä on? Sillä näin tässä niin oudon unen jossa istuin tuolilla ja kysyin kuka tuo kolmashenkilö on? Valkea hiuksisesta naisesta toisilta, se olet sinä he sanoivat. Ja seuraavassa hetkessä katsoin sen toisen silmin itseäni istumassa tuolilla. Juuri tuollaisia hahmoista toiseen siirtymiä unissani on ollut aika harvoin. Ja se on mielestäni omituista. Sillä yleensä kuljen yhden unihahmon matkassa ja nään hänen silmin. Tuon yön muissakin unissa oli outoja kohtia joissa yleisesti seurasin, vaikkei kyseessä ollut kukaan selkeä hahmo. Vaan enemmän elokuva tyyppinen ruutu, josta ei pysty vaikuttamaan tapahtumiin.

Pohdin unien tunnelmaa, tämän hetkiset unet ovat suurelta osin tapahtuneet sisätiloissa. Ja unien salaperäisyys on ollut havaittavissa, siksi tutkiminen ja seuraaminen paikasta toiseen on kuulunut unien kuvaan. Ja tuo unimaailman tunnelma on ollut hyvä

Olen pohtinut myös nukkumaan käymistä sillä olen itse nopea nukkuja. Toisaalta oli tuossa menneillä viikoilla kipuja, jotka vaikuttivat nukahtamiseen. Joten pohdin sitä kun musiikki on paras harhautin niin mitä sitä kuuntelisi ja päädyin kuuntelemaan shamaanin rummutusta, jota olin kuunnellut ennemminkin, sillä tasainen rummutus sai mukavasti keskittymään muuhun kuin kipuun.

Kesällä tulee havannoitua muutakin kuin itseään ja uniaan, luonnon ollessa kukkeimmillaan. Innostuin tekemään myös koruja ja tuntui toisaalta tuhlaukselta tehdä koruja sisällä, kun ulkona on ollut niin kaunista. Mutta sen verran kovasti inspiraation taikuus iski että kolme päivää putkeen tuli pujoteltua helmiä lankoihin.

Se on ollut todella meditatiivistä rauhoittumista ja toisaalta värien harmonian tutkimista.

Kivaa kun tuli muutama sadepäiväkin niin saa kuunnella sateen rummutusta ja katsella pisaroiden tanssia. 

Ja kesän parhautta on ollut metsämansikoiden keräys 

Huomioi mitä huomioit

Asiat on olemassa vaikkemme tiedä niiden olemassa olosta. Olla olemassa minulle: on jonkin tapainen omahavainto aisteista kokemuksiin.  Eläminen on tietoisten ja tiedostamattomien asioiden huomioimista tiedostamattomasti ja tietoisesti. Ja ajattelu on tietoista huomion kohdistamista tehdä huomioita asiasta josta haluaa tietää enemmän ja ymmärtää paremmin. Huomion kiinnittäminen on tiedon keruuta, jotta voi oppia ja käyttäytyä mahdollisesti eri tavalla. Itselleni tunne on kehontuntemuksien kokonaiskuva sillä hetkellä. Ja toisaalta pitää ottaa huomioon että tunne riippuu hyvin paljon myös siitä mihin ajattelumme on sillä hetkellä keskittynyt! Eli tunne on ajatusten huomion kohde+ kehon aistihavainnot itsestäsi ulkomaailmassa. (Toistuva ajatus on tunnekertymä)

Se kuinka vaihdamme huomion kohdetta kertonee meille kuinka sisäinen ajatusmaailma vuorovaikuttaa ulkoisen maailman kanssa... sillä voimakas ajatus voittaa ulkoisen läsnäolon. Huomio ajatuksiin ja ajatteluun, on keskustelua itsensä kanssa. Ja tuo itsen kanssa keskustelun laatu vaikuttaa siihen millainen huomion laatu ulospäin on.

Kun hiljennämme mielemme ja keskitymme vain olemiseen ja elämiseen, kulutamme energiaa vain ulkoisten huomioiden tekemiseen ja reagoimme pelkkään ulkoiseen toimintaan ja tapahtumiin. Ja tämä on mielestäni läsnä oloa toisten kanssa.

Ja ollessamme yksin, olemme ajatustemme kanssa, jolloin kyse on siitä kuinka hyvin osaamme kommunikoida itsemme kanssa. Itselläni ei ole koskaan tylsää, tai se on itse valittua tylsyyttä sillä ulkomaailmassa on aina tutkittavaa, niinkuin tuntemuksissa, kuin ajattelussakin.

Kun huomion vie joku ajatus, se värittää päivämme tunteella tuosta asiasta ja kertautuu päivän mittaan useasti. Ajatus joka vaivaa mieltä, ja tämä vaikuttaa kokemukseemme ulkomaailmasta voimakkaana vaikuttimena.

Sanon että ajatuksen tuominen paperille ulkoiseen maailmaan on paraskeino aloittaa vaivaavan asian käsittely, sillä silloin pystymme jäsentelemään asiaa ja kiinnittämään huomion ulkoiseen maailmaan ja tekemiseen.  Päästämään hetkeksi irti ajatuksesta, ja tunneväristä, jonka se luo sen hetkiseen läsnä oloon ulkomaailmassa.

Itsenäinen kirjoittaminen ja omatulkinta asiasta ja asiasta tiedon etsiminen, jotta pystyy käsittelemään asiaa toiselta kantilta avaa oman itsenäisen ajattelun ovia.

Sillä silloin kun itse tiedostamme oman ajattelumme, huomionkiinnittymisen joihinkin tiettyihin asioihin sen pitäisi olla merkki tutkia enemmän, tarkemmin, syytä tai sen vastakohtaa joka voi puuttua sillä hetkellä elämästä.

Mitä tunteet sitten on jos ne on vain ajatuskertymiä? Mitä ajatuksia ne on?
Ehkä sitä pohdin seuraavaksi

Ota rennosti

Kevät miksi silloin pitäisi ottaa rennosti? Ja rauhoittua. Sitäpä olen tässä pohtaillut

Ajattelin etten tee mitään selkeää kesäsuunnitelmaa, mitä pitäisi tehdä. Sillä olen jo kerennyt tekemään paljon kesäjuttuja jo tähän mennessä. Joten vapaa ja suunnittelematon, spontaani kesäsuunnittelu on tämän kesän juttu minulle!

Liian hektinen tahti saa ihmisen unohtamaan sen mikä on tärkeää itselle ja kaikesta tulee vain suorittamista. Automaatiota, jota vain tekee, tekemisen takia. Niimpä kannattaa varata aikaa vain olla ja sitten sanoa hei mennäänkö käymään siellä?

Pohdin sitä kuinka ihmiset jaksavat samaa ja samaa päivästä toiseen? Katsottiin westworldin 2. kausikin tuossa ja siinä puhuttiin toistotarkkuudesta. 

Joskaan ohjelma ei käsitellyt ihmisten toistamaa työtä. 

Samantoistaminen on tylsää, aivoni haluavat haasteita ja tämä samojen asioiden toistaminen kesästä toiseen rituaalien omaisesti on jotain mitä en nyt itse halua. Haluan haastaa itseni jollain tapaa, mutten vielä tiedä kuinka.

Tehdä asioita mitä en ole koskaan tehnyt, jotain tavallisesta poikkeavaa, vaikka olisinkin alkuun vastahakoinen, se ei tarkoita ettenkö kokeilisi asiaa.

Ehkä rennosti ottaminen tarkoittaa, määritellä elämäänsä ja osaamistaan ja mitä haluaa tehdä. Rauhoittua edellisen tekemisen jälkeen uuteen alkuun.

Siksi kehotankin kaikkia ottamaan rennosti nyt näin keväällä!

Jotta elämään löytyy uutta asiaa!

Mitä olen puuhaillut 2019 toukokuu

Olen kirjoitellut muutat runot, ja siirtänyt kaikki samoihin kansiin.

Kukkien katselu, niitä on paljon

Pongasin vielä lintuauroja matkalla pohjoiseen

Myös tälläisiä kuoria

Rauhassa katsellut luonnon vihertymistä ja nauttinut auringosta

Puhaltanut 

Pelannut pogoa

Tämän valotaulun sain lahjana, johon voin vaihtaa tekstejä mieleni mukaan ja vaihtuihan se teksti Suomi jääkiekon kunniaksi!

Ostin tämän kuvatulostimen, jota olin katsellut jo yli vuodenpäivät ja joka kerta miettinyt mitä sillä tulostais. 

Ai miksikö mietin tätä niin pitkään ostamista, siksi että toisena pallotteli kamera vs. Tämä tulostin. 

Päädyin tulostimeen, sillä nykyään kaikki kuvaaminen tulee hoidettua puhelimella, joten en ihastunut ajatukseen yksi kamera lisää. Joten päätin ottaa lisälaitteen puhelimeen.

Ja sitten kuvat muistoiksi