Tiskaamisen iloa vai suolaa

Päivä alkoi salaatila ja kanalla, palasella höysteenä kinkku ja d-vitamiini ja rauta

 Tee, domino ja pannari jatkoksi

Riisi ja kana sai kaverikseen pannulla käyneen fenkolin ja jälkkäri oli kuiva hedelmät

Iltapalaksi katosi 3 muffinssia ja 2 kinkku-kurkku leipää
Juomaa on eksynyt 1 kanullinen tänään suun kautte nesteytykseksi sis. 3 kupillista inkivääri vettä

Ruoka kun on aiheena siihen sisältyy aina myös luontevasti tiski. Ja tiskaamisen ilo ja tai tuska.

Minä kuulun tuskaisiin tiskaajiin, koska kaikki hoituu käsitiskillä. Mitä enemmän sotket sitä suurenpi tiski ja sitä pitenpään siinä tiskipöydän ääressä menee. Joten yritän päästä mahdollisimman vähällä astioiden sotkemisella. Ja huomaan ellen heti tiskaa niin jonkin ajan päästä ei tiski kiinnosta yhtään ja siitä tiskivuoret alkavatkin kasvaa kokoa.

Toisinaan onneksi iskee tiskaus kärpänen ja tänään se yllättäen tuli ja vei mukanaan ja sain kaikki tiskit tiskattua ja keittiönkin siistiksi.

Tänään oli siis hyväpäivä kaiken kaikkiaan

Väheneekö loppuviikkoon?

Aamupalana 2 palaa päärynä pannaria ja inkivääri teetä maidolla.

 Ruuaksi 3 vohvelia, täytteinä possu, salaatti ja mansikkahillo ja bandan laku

 Iltaruokana otin piimää-puolukka smoothien

 Jiätelöhän se on tuas joka minulle ystävällisesti tarjottiin

Ja hämärästä teatterista valkosuklaarusinat

Siinä oli tämän päivän ruokailut lisanänä 2 kupillista vettä jotka join ennenkuin muistin että ne piti kuvata, oli niin jano.

Väheneekö ruoka loppuviikkoon vai onko syy että seurassa syö useammin/ enemmän? Tietysti seurassa aikaa ruuan ääressä menee pidempään kun vaihdetaan kuulumisia.

Saako tälläinen pitkän kaavan syöminen santsaamaan herkemmin, ottamaan lisää, kun toinen syö.

Onko itsehillintää lopettamiseen? Olenko itse esimerkki joka lopettaa ruokailun vai jatkanko vain syömistä?
Syönkö kun toinen ei ole vielä lopettanut? Tietysti  valmis annos valmiina edessä on helppo syödä ja se oli siinä, mutta entä silloin kun on mahdollisuus santsata ja ruokaa notkuu edessä kaikenlaisia herkkuja?

Millaisia valintoja ruuan kanssa tehdään? Yleensä nälkäisenä omat päätökset ruuan suhteen ovat huonoja, joten en tykkää mennä nälkäisenä kauppaan, koska siellä himoaa kaikkea ja yleisemmin se on sokerista herkkua.
On vaikeaa kieltäytyä kaikista ärsykkeistä ja tehdä itsekurinen ryhtiliike ja ostaa vain se mitä tarvitsee. Siksi itse suosin ostoslistaa, koska sitten jää heräte ostokset ostamatta, toinen hyvä keino on mene mahdollisimman nopeasti kaupanläpi! Vauhtisokeus sokaisemaan muun etsitään vain päämäärät mitä lähdettiin hakemaan ja äkkiä kassalle ja ulos.

Olen nimittäin huomannut itsessäni tämän että mitä pitempään kiertelen kaupoissa sitä vaikeampaa on pysyä ruodussa nälkäisenä, tietysti hyvä ratkaisu on lähteä kylläisenä kauppaan. Toinen kikka nälkäiselle, joka ei tiedä mitä syödä on mennä kaupanläpi ilman koreja ja kärryjä.
Kahden käden valinnan sääntö mistä syöt pitkään ja tulet kylläiseksi ja minkä kannat käsissäsi? (Mikä on se saalis, jonka kannat kotiin?) Se on jo hyvä sääntö että mikä kulkee käsissä niin on pakko valita mitä ottaa, eikä voi seurata kaikkia mielitekoja.

Olen itsetodennut että hedelmät ovat hyvä ensinälän sammuttaja, vaikken aina toteutakkaan tätä. Mutta hedelmät antavat lisäaikaa ruuantekoon: Banaani on hyvä tähän.

Nälkä saa myös äkäiseksi ja ärtyisäksi...se saa myös keksimään tekosyitä ja perusteluja mitä kaikkija herkkuja saisi syödä. Mitä herkkuja saankaan syödä ja milloin? Olisi hyvä selvittää? Ja mitkä kaikki lasken herkuiksi? Herkkullista kun voi olla ihan tavallinen ruokakin.

MITKÄ OVAT NE RUUAT JOILLA PALKITSEN ITSEÄNI? Mistä palkitsen itseäni ja miksi?
Mitkä ovat ne ruuat joilla herkuttelen?
Mitä syön ensinälkään?
Mikä on ruoka, jolla syön itseni kylläiseksi?

Ajattelenko ruokalistani viikon ajalle kauppaan mennessä vai päivittäin?
Onko minulle edes selvää mitä kaikkea syön?

Entä ruuat joita tarjotaan? Itse otan tarjotun ruuan vastaan, sillä arvostan syömistä. Toisinaan kyllä kieltäydyn, esim. Silloin kun olen itse juuri syönyt ja pyydetään syömään. Olen kyllä toisinaan mennyt seuraksi istumaan. Kyllä se toisinaan tuntuu oudolta, mutta silloin on käytettävä tilanne hyödyksi ja puhuttava omat kuulumiset kun toinen syö. Sillä yleensähän ruokasuussa olija on hiljaa! Joten valitkaamme syötävän annoksen koko ja puhukaamme sitten kun ruoka loppuu!

Ruoka ettoneiden puolesta!

 Uamu alkoi banaanilla, fenkolilla, piimällä ja maustoin sen vadelman makuisella makusiirapilla. Vaikka fenkoli tuokin kivan anismaisen tuoksun.

Lisänä hieman salaattia

Ja palanen leipää kinkulla vaikkei leipä näykkään

Päivällä tuli nautittua kanariisinuudeliliemillä ja ruisleipä kurkuilla

Jälkkäriksi jouluteetä ja hieman marjaa

ja vikat sipsujen jämät, jotka sain ennenkuin pikkusisko pisti loput parempaan tuulensuojaan

Päärynäpannaria ja piirasta jossa on aprikoosia yms.

Iltapalana oli bulletpork lihaa sinapilla, inkivääri teetä ja yksipala vohvelia loput meni siskojen suihin ja osa jäi vohveleista aamupalaksi.

Ruoka ettoneet ovatko ne katoavaa kansanperinnettä vai parasta herkkua? En itse päivisin harrasta sitä. Mutta toisinaan iltaruuan jälkeen päätyy iltatorkuille.  Ei ne yleensä pitkään kestä puolituntia tai nelkyt minsaa.
Ja yllättäen sitten jaksaa leikkiä yökyöpeliä. Muistan hyvin kuinka mummolassa silloin kun olin pieni otettiin ruokalepo ja iskäkin jaksaa kertoilla tarinoita omasta ukistaan, joka ruuanpäätteeksi meni pitkälleen laittoi käden pään taakse ja oli hetkessä unessa. Kyllä iskälläkin unenlahjoja riittää, kuin myös itsellänikin. Olen niin sikeä uninen ja nopea nukahtamaan.

Mitä uni siis tekee ruualle vai ruoka unelle? Ymmärrän että ennenvanhaan on pidetty lepoa ruuan jäljestä, mutta oli silloin kovemmat fyysiset työtkin. Energian palautus hetkenä olen sitä ajatellut. Onko vatsan siis annettu tehdä työnsä rauhassa tuottaen uutta energiaa kulutettavaksi?

Ettoneet on päiväunien aatelia
Mitä hyviin uniin tarvitaan kyky olla rentona, mukava asento, sulkea silmät ja nauttia olosta ajatuksettomana. Syventyä olotilaan, laittaa ajatukset nollille. Hengittää syvään, etenkin rauhallisesti.

Miettii sitäkin että eläimet ottaa aika rennosti ruuanpäälle, joten miksi ei itsekkin hieman lepäilisi. Hyvää yötä. Otan vähän pitemmät torkut aamuun asti...

Nähtävästi kaipaan edelleen herkkuja

Hunaja melonista ja purkki ananaksesta tuli 4 annosta juomaa, lisäsin hieman vettä

 Ananasrinkulat 2 kpl:tta

 Melonia puolikas koverrettuna ja muistin poistaa siemenet ensin.

2 versioon tuli puolikas lime ja olisinpa osannut jättää siihen, mutta menin vielä lisäämään banaanin, joka sitten peitti limen maun alleen. Sitruunamelissan lehdet koristelivat kokonaisuuden, joka tarjoiltiin omassa kuoressaan

 Lisäsin sitten tuohon hieman mansikkahilloa, joka on banaanin kanssa hyvää.

Söin itse siis 2 annosta noin sen puolilitraa ja puolet sai siskoni nautiskella, hän asustelee tuon työssä oppimisen ajan luonani.

Toinen puolikas limestä meni kanan maustamiseen. Tuon limen seuraksi meni, ripaus pippuria, kikkomanin soijakastiketta, osterikastiketta, kalakastiketta muutamatippa ja valkosipulia.

 Piti tehdä lohileivät jotta jaksoin tehdä ruokaa

Jota sitten en jaksanutkaan ylläri pylläri syödä

 Jälkkäriksi pari missä äksää

 Söin taas yhden banaanin ja taiteilin aamuisista että nyt tulleista banaanin kuorista tälläisen kukkasen melonin kuoreen.

 Sitten taas lohileipää

 Ja marjat menivät piimän kaveriksi

 Dominot ja jouluteetä

 Päiväinen nuudelin loppu

Ja dominot ja pandan lakua ja kupillinen vettä.

Päivän ruuista jäi fiilis että söin koko ajan. Kaipaan paasto päivää. Veikkaan ettei se ole vielä huomenna. Mutta katsotaan mikä huomisen maku on? Tänään lohi, joka oli yber hyvää!

Tämä kuvaaminen alkaa jo sujua!

Aamu alkoi pilkkomalla päärynät 4kpl:tta vettä ja kokooshiutaleita,1 cm inkivääriä kuorittuna ja chia siemeniä jaoin puolet pikkusiskolle ja tuo lääkitykseltä näyttävä on alhaalta ylös C- vitsku, rauta ja D-vitsku aina toisinaan noitakin muistaa naukkailla.

Aamuruoka kananmunat 2kpl:tta ja palasta kaveriks ja kupillinen vettä

Välipalaa 4kpl ruislimppu mini palasia. Ja päivä kaffet tuli nyt pussista ja meni toi viimeinen munkki!

Päädyin katsomaan starwars the force awakens siskoporukalla ja herkkuja taas löytyi

 Sitten nälkää taltuttamaan croissantti ja paahtoleipä juustolla että kinkulla

 Ja lopuksi hernekeitto leivän kera

Alkaa jo omatunto vaivata, kun vaan vetelen herkkuja suuhun jokapäivä alkaa kohta tuntua että on pakko pitää taukoa! Mutta toisaalta tämä realisoi todella hyvin sen mitä tuonne suuhun tulee mätettyä kun joka kerta ennen ruokaa tulee mieleen että se pitää kuvata ja näppää kuvan, niin tänään kieltäydyin sitten suklaan houkutuksilta.

Tänään oli kauppa päivä ja mukaan tuli vihreää ja keltaista yms.

Päärynätkin loppui niin saadaan jo jotain muutakin aamun smoothie makua.

On myös todettava että sipsut ja karkit söin enemmän nälän tunteeseen kuin siihen että olisi tehnyt niitä mieli. Se myös tuntuu kertovan kuinka sortuu helppoon ratkaisuun ja syö sitä mikä on hyvää mutta millä ei tule kylläistä tunnetta.

Pitkittävätkö karkit ja sipsut näläntunnetta eli ovat antamatta tunnetta kylläisyydestä? Huomaan tälläistä ristiin syödessä suolaista ja makeaa ihan normaali ruokien parissakin. Ja tiedän ettei herkkuja tulisi syödä nälkäänsä, entä silloin kun muuta ei satu olemaan tarjolla? Pysyttävä vain yhdessä lajissa?

Esim... nuo munkit, joita oli niin monta siinä pussissa. Yhelle hengelle 7 munkkia on liikaa. Koska en pidä siitä ajatuksesta että valmistettua ruokaa heitetään syömättä pois tai että sen annettaisiin pilaantua syömä kelvottomaksi. Siispä syön ne.  Mikä on siis liikaa herkkuja? Ja kuinka se tulisi säännöstellä? Itse olen jo alkanut oppia että kaupasta lähtee sen verran ruokaa jonka tiedänvoivani syödä viikossa tai aijemmin, päivässä tai illassa. Kaupat on auki niin paljon ettei tarvitse miettiä milloin voisi hakea lisää ruokaa, joten olen mielummin hieman vajailla kaapeilla kuin täysillä. 

Pakkomyöntää että tämä rasvaherkkuilu on pistänyt henget puhumaan aika useasti siispä olisi tässä tarkoitus hieman ottaa iisimmin rasvojen kanssa.  Ehkä minulla on oma rasvan geigetmittari?