tiistai 27. joulukuuta 2016

Kauniiden tähtien alla

Pimeyden keskellä loistavat valot, 
jotka välkkyvät suloisesti silmissä, 
Mieli hellä ja kevyt, 
loistaa yön syleilyssä.
Kävelen kuin kesäistä katua,
hypähdellen iloisesti, kääntyillen ja pyörähdellen,
suloista söpöyttä nauttien
Rantaan puiden katveeseen, 
hetkeksi hengähtämään,
varpaat rantavedessä vilvoitellen
Ruusujen piikkejä povellain, 
ne viiltävät syvältä,
kun kerron tunnostain.

Joka piirtää linnoja taivaanrantaan ja 
punoo jokaisen pilven kiinni kesään
sinitaivaan santaan
Kuljettaen laivat rantaan seuraavaan, 
kuljettaen unelmat, kuvien kudelmat
Pitkin ulappaa, luoksein
elämän rantaan.
Vierelle virran,
vuolaan ja vaarallisen.
Tuoksuun sateen jälkeiseen, 
unelmaan hiljaiseen
Katselen kukkia, kyyneleet silmilläin,
Syksy sielussain
Hajoavat kudelmat käsistäin

Valot pimeydessä säkenöiden
Saavat minut rakastamaan kuorta
Niin syvältä, että piilottelen jo sisintäin

Istun penkille pitkittäin, 
hiljaa huhuilen yöhön hymyäin
Auringonlaskun verran viivähdän
Viilleltynä rakkauden okaisiin
Pakenen pääskynlailla talvea,
toiselle puolen
Aurinkoisiin iltoihin 
ja seesteisiin hetkiin
Iltaruskon itkuihin
Siltojen varjoihin
Kesän katveisiin
Onnellisen haikeisiin muistoihin!



lauantai 24. joulukuuta 2016

2016 Joulukalenteri 24

Muistakaahan ihmiset kesää kohti mennään ja ettei tunnu liian valoisalta voi laittaa arskat päähän ja olla ihan himmee valopää! Kattoa hieman Joulupukin kuumaalinjaa ja nautiskella jouluruokia. Olla lökärit jalassa ja nuttu päällä, nautiskella rauhassa jouluhalkoa, rosolia, kinkkua, suklaata, kaloja, puuroa, pipareita jne.


Ihanaa joulua kaikille! Ja iloista joulumieltä kaikille tontuille ensi jouluna nähdään!

perjantai 23. joulukuuta 2016

2016 Joulukalenteri 23

Tänään on asia listalla tietenkin Sika! Juicen Sika on ajattaren versiona paljon synkempi ollen yhtä synkkä kuin lumeton joulu. Tietysti lunta voi pelastaa lumipallon verran pakkaseen, jos sinne kaikilta ruuilta sopii. Olisi edes hieman valkeaa ja Sikakin voi karata Mallorcalle. Vuosi on kohta ohi ja ajatukset alkaa kääntyä itsensä trimmaamiseen kesäkuntoon ja treeni ohjelmiin. Mutta jouluna saa sikailla! Ja vetää itsensä ähkyrälleen ruokaa ja tietenkin suklaata niin että naama kukkii pinkkinä. Ainakin minulle käy niin suklaan kanssa.

Joulun suurin ihme on mihin se kaikki ruoka oikein katoaa?
Mistä löytyy vielä tilaa seuraaville herkuille? Ja vielä seuraaville ja sitä seuraaville! Joulun tuotos on aimoannos paskaa! Ja sehän liittyy niin suuresti sikoihin joita pidetään saastaisina ja liassa rypevinä. Onko sekään totuus?

Miksi Suomalainen joulu uppoaa synkkänä paremmin kun iloiset rallatukset?
Mikä synkkyydessä on suomalaiseen mielenlaatuun niin vetoavaa? Mustaa joulua vaan! ryvetään synkkyydessä?

Tätä pohdin itsessäni omalla kohdallani, onko suomalaisen etsittävä kaikki kipu ja paha sen takia että voi näyttää sisunsa ja näyttää voitokkaalta selvittyään vaikeuksien yli? Siis tieten tahtoen tehdä tiedostetuksi kaikki pahaolo, jotta voi hetken olla hyvällä mielellä! Onko Suomalaisuus jotain karua ettei saisi iloita? Vai onko se lähempänä jotain haikeaa iloa? Jotain surullista siinä täytyy olla! Tai sitten siinä on koirahaudattuna? Miksi ilon näyttäminen on niin vaikeaa? Miksi pitää odottaa synkintä? Että voi yllättyä iloisesti ja ettei pety. Mutta eikö ihmiset pety enemmän siihen, että mikään ei koskaan tapahdu hyvin? Vai olemmeko niin pettyneitä kaikkeen ettei missään ole enää iloa. Kuka on ilomme latistanut?

Kuinka kaikki karuus käsitellään hieman iloisella rallatuksella, kuten sika lahdataan ruokapöytään saadaan ruokaa. Se että possun on itsekasvattanut on seassa myös rahtunen kipua, siitä mitä on itse kasvattanut ja josta on huolehtinut. Ja kuinka murhataan tuo olento jotta olisi Ruokaa pöydässä. Tiedättekö miten olentoihin kiintyy kun niistä huolehtii ja antaa aikaansa niille. Kuinka sitten tuo seurallinen olento lopetetaan kertalaakista. Karua se on ja tiedostettua se mihin sika lopulta päätyy, ja kuinka kiintymys katkeaa, kun joulu koittaa. Se vetää hieman surulliseksi.
Muttei surua näy joulupöydässä paistetun possun äärellä, sinappia vaan pintaan ja avot! Sinne häviää sekin kinkku!

 Joulu leffana voi katsoa Babe urhea possu! Jolla on onnellinen loppu

Ps. Aijon syödä kinkkua, sillä se otettiin uunista!



torstai 22. joulukuuta 2016

2016 Joulukalenteri 22

Tässä kaks kaiffaria! 

Pakko sanoo että kiitos kaikille frendeille, jotka olette laittaneet korttipostia! Nyt on tapettia jääkaapin ovessa! Kissa aiheella!

Miks mä tykkään mun kamuista, kavereista, ystävistä, tutuista?
Tietysti siks että vaikka tulee vietettyä aikaa välillä vähän ja toisinaan enemmän niin silti ne muistaa mutkin ja muistuttelee ittestään! Sillä kaikki mun tapaamat ihmiset on tullut osaks mun ihmisrekisteriä, millasia ihmisiä onkaan olemassa, niin sillon mun oma tajunta laajenee! Siks kaikilla kamuilla on tärkee rooli mun elämässä, ne kertoo asioista, joista mulla ei oo hajuukaan. Ja yhdessä toisinaan kokeillaan onko jokin toimivaa, joten ystävät motivoivat toimimaan. Tietysti pakottavat kohtaamaan ihmisiä, kun vaan tahtoisit nukkua koko päivän. Kaikki frendit tuovat oman iloisen ittensä, myös masiksen, ynnä muut tunteet. Niin pystyy peilaa omaan tunnerekisteriin uusia kasvojen ilmeitä ja tunnistaa myös toisten tunteita.

Mitä löytyy kaikkien kasvojen ja naamioiden takaa? Kuka sen tietäis? Monet on nähnyt vain jonkun puolen minustakin. Ja olen siks monelle kaverille kiitollinen että he ovat löytäneet minusta uuden puolen esiin, sillä huomaan että joillekkin ihmisille on helpompaa puhua kuin toisille. Toisien kanssa on helpompaa työskennellä, 
toisten kanssa heittää huumoria, yllättyä. Siispä he laventavat elämäni laatua. Kiitos siitäkin! Ja se on parasta kun pystyy jakamaan ja muistamaan jo ajat sitten tapahtuneita hauskoja ja ei niin hauskoja juttuja. Tyhmyyskö vai viisausko siinä sitten tiivistyy? Tiedä siitä sitten pääasia on se että on joku jonka kanssa kulkea ja jakaa kokemuksia! Elää tätä elämää. Vaikuttaa toisten elämään ja ottaa vaikutteita vastaan, sillä kaikki on mahdollista, kun kaveriporukat kokoontuu.

Siksi ystävät ovat tärkeitä, koska ystävyyttä ei voi pakottaa. Kamut tulee omasta halustaan sun luo saamaan, sulta jotain mitä eivät toisilta saa. Siis susta huokuu, joku tietty fiilis, joka sä olet. Minulle ystävyys on vuorovaikutusta, josta hyötyvät molemmat, vaikkei fiilis oliskaan paras kaikkien kohtaamisten jälkeen. Sillä juuri ystävät opettavat sietämään myös epämukavuutta. Kiitän omia siskojani parhaista ystävyys suhteista sillä he ovat olleet ne jotka ovat loukanneet syvimmin, koska ovat juuri ne lähimmät ihmiset. Joiden kuvittelee ymmärtävän kaiken mitä päässä liikkuu. Vaikka suuren osan ajattelun kulusta ymmärtävätkin ja siksi meillä onkin niin hauskaa, on meihinkin syntynyt suunta eroja, jokaisella on omat kokemukset.  Jotka painavat kaasua ja jarrua, ja saavat näin solmuja matkaan, siksi on osattava puhua ja toisinaan hiljetäkkin.

Ystävät jakavat ruuan ja muonittavat toisiaan kun sattuvat syömään. Ja maistattavat toisilleen ajatuksia kuin ruokiakin, sillä neuvoja otetaan ystäviltä. Liittoudutaan yhdessä tekemään asioita ja juuri tekeminen tuo ihmisiä yhteen ja saa heidän taitonsa loistamaan. 

Ystäviä nähdään ja toisinaan tulee hyvinkin surulliseksi kun joutuu eroamaan hauskan hetken päätteeksi. Mutta juuri hauska fiilis jää mieleen!

Siispä kiitos kaikille jotka olette viettäneet aikaa kanssani! Oon saanut teiltä paljon!

keskiviikko 21. joulukuuta 2016

2016 Joulukalenteri 21

Riisipuuroa ja painajainen ennen joulua

Aamu alkaa pianonkoskettimien soinnilla Fur Elise tuli esiin monta kertaa eilen illalla ja pianosta tulee vahvasti mieleen painajainen ennen joulua elokuva, jossa Victor soittaa pianoa ja säikähtää, joten etsin tälläistä hieman jännityneen säikähtänyttä ilmettä. 
Victor's piano solo ja Burtonin leffat on jotenkin sopivia antamaan vastapainoa niin iloiseen joulumieleen. Toinen jouluinen painajaisleffa on varmaan gremlins, saattoipa olla sellainen leffa josta jäi painajaismainen näky tehosekoittimesta. Siinä leffassa kiltteys ja tuhmuus oli viety aika äärimmilleen.
Palaan takaisin Burtonin elokuviin Saksikäsi Edward on myös suloisen surullinen jouluelokuva. Ja varmaan juuri Burtonin elokuvat vetoavat minuun, sillä synkkyydessään, surullisuudessaan, niistä löytyy jotain mahtipontista ja ymmärrystä, ettei kaikki mene aina hyvin.  Elämässä on vaikeuksia, joiden kanssa itsekukin taistelee löytääkseen edes rahtusen onnea.

Kuten vaikka syödä eksoottista riisipuuroa, haistaan omenoiden ja pipareiden yhteisen tuoksun kääriytyneenä paperipussiin. Laittaa tähti kuusen latvaan. 
Pieniä iloja, suuria iloja, jotka piirtyvät mieliin. Mistä sinä muistat joulun? Millaisia jouluja sinulla on ollut? Oletko joutunut auraamaan tietä päästäksesi perille? Suistunut ojaan? Ruokkinut lintuja? Sytyttänyt lyhtyjä? Jäälyhtyjä? Lumilyhtyjä?
Tanssinut lumisateessa? Tehnyt lumienkeleitä?

Minulle joulu on pianon koskettimet, pianon ääni. Siinä on jotain lumisateen kaltaista hiljaisena leijuvaa utua ja kirkkautta, jonka selkeydessä on voimaa. Auringonpaistetta pimeydessä.




tiistai 20. joulukuuta 2016

2016 Joulukalenteri 20

Kun päässä soi John Paul Youngin - Love Is in the Air
Kömpii metsäläismiehet pihalle kirveen kanssa ja pistää puita pilkkeeksi ettei pää hajoo ja tietysti sytyttääkseen tulen. Paska väärä biisi, sehän oli Timber? Siellä mettässä kun pistettiin ukkojen kanssa porukalla twerkaten niin....ehkä kerroin jo liikaa. Joo....siis....no.... puuta oltiin kaatamassa jouluksi tupaan. 
Ukoilla on siis ukkojen pelit ja heitettiin puukolla tarkkuutta.
Syötiin potkaa ja juotiin votkaa ja puhuttiin rivoja!
 Ukkojen peruspäivä

Siitäkun oltiin sitten hilpeesti humalassa kömmitty etiäpäin, niin tiiättekö sellasen pahaenteisen kurahuksen, jonka pötsi piästää varottaakseen että kohta suattaa olla housussa. No sellasia asenne merkkiä ol suolenmutkalla ja sieltähän jo tuubaakin pukkas kuikkimaan. Niin ol pakko vaan kiskasta housut kinttuun, rykästä tuotos keskele katua ja jatkoo matkoo kohti kotiota. Suattohan siihen mutkakiin tulla kun eksyttiin viärään tupahan, kun piässä on väljää niin ei nuo katujen nimet tunnu siellä kestävän. Mut iskettiin kuus pystyy ja pistettii olo tietennii mukavaks ja ihmeteltiin siinä sitten iäneen missä ne eukot ja muksut on? kun vieressä olevasta tuolista murahti ainakii iäikunen ukko ja koris niin että luultiin että kuoloo. Tiiä kumpi siinä enemmän säikähti se ukko vai myö... ei helvetti kuka tuo on ja miten se meijän mökkiin piäs? Ukko korahti ja sai kähistyä viereisestä mökistäkö työ uotta? Sieltähän myö, piätettiin tuuva siulekkiin joulun ilova. Kuus ja silleen. 
No kiitos kuusesta mutten tarvihe kekkulehtijoita kottiini keikistelemään sohvillen ja päivä leppooni häirittemmään. Voisitteko työ poijaat poistuva? Niihän myö sitten livettiin pikaseen ukon veräjiltä ja painettiin lippahivohkaan minkä kerettiin. Ol mentävä takasi mettähän! Jäi nimittäin kuusi ukolle kun oltiin luvattuna, eikä oikeelle mökille olluna asijoo ilman kuusta.

Siinä myö sitten köpöteltii ommii jälkiimmy takasipäi ja hämmästyttiinnä suuresti ku nähtiin kiinalaissii ryhmä kamerat käissä kuvvoomassa karhunpaskoo!
Arvannettiin sen olleen se miun jööteemä tukki, mut eihän ne kiinalaiset voinu tietee. Hilpeyttähän tuo aiheutti ja siinä myö siemastiin terästystä ja kahottiin kuinka salamavalojen räiske vaan kävi. No piästiin takasi sinne kuusi mettään ja valittiin se seuraavaksi "kaunein" jota olin tiirannuna jo pitemmän aikoo joulukuuseks, mut ei ollunna voittanu sitä kilpailuva eukkojen silmissä. 

Helvattu saha ol kadonnu, ei ollunna ennee sielä mihin jätettii? Missä perkuleessa se nyt ol? Nii oltiin siinä taavetin miun veikkain kanssa liikenteessä siis ja kierrettiin hetken aikoo Sieltä ja tiältä löytämättä sahhoo. Tuavettihan se ol kantanu sahhoo ja mie kuusta.
Mihinkä sie sen sahas tuikkasit mie kysäsin ja kahoin ku veikka kusella kirjotti ommaa nimmee hankee. Suatto jiähä sinne ukon tuvan pieleen ku nii kiireelä sieltä lähettii. 

Mie katoin Tuevettia enkä tienny huuvanko vai en?! Piätettiin siinä sitte yhteis tuumi että ku hyviä käsistämmy ollas nii puukolla tommonen vesakon risu poikkilaitetaa. Siinähän myö innola alotettiin ja melkei samanlaisela lopetettii
Ei tästä tuu mittää, piätettii heittee lantila kumpi männöö ukon mökiltä hakemaa sen sahan ja Paskanakkihan se miule lävähti

Sinnehä mie ukon pihhaa hiippailin ja mietin mihi helvataan se Tuavetti ol sen sahasa tyrkännynä?  Suatana sentää ukko ol ulkona, olin suaha syvän kohtauksen kun ukko nurkan takkoo Röhähti. Mitä sie tiälä vielä olet?
Tiedustelin ukolta oliko hän nähny sitä sahhoo jota ehin. En mie mittään sahhoo oo nähny, ei tiälä semmosta uo! Piätin, että parempi lähtevä pois, sillä ol ukko niin tuima silmäsenä, etten ois kestäny jos ois ruvennu vielä solvaamaa.

Miulapa siinä välähti ja kipasin oman mökin laidalle sillee vaivihkaa ja otin kirveen sieltä ja lähin takas mettään. Ol jo kiinalaisettiin hävinnynä, mut paska ei. Siinä hetken paskaani silmäsin ja muutaman sanannii suatoin suustain livvauttaa kuulusimmalle osallein ikinä. Tulin mettään lopulta muttei Tuavetti siellä ollukkaan, mihin suatana ol lähteny? Hakkasin puhteiksini kuusen nurin ja kiännyin kahtomaan polliisia. Mitäs täällä, luvatta kuusia hakemassa?
Siinä muu auttanu kun kiivetä kyytiin, luovuttaa kirves ja kuusi niille sinitakki herroille. Putkaanhan ne minut pisti, siellä olin siihen asti kunnes vaimo tuli hakemmaan.

En suanut kuusta ja kaikki on mennyt ihan vikkaan, kyllä minä sinun metkusi tiedän, hyppää autoon niin mennään mökille. Sinne minä sitten lyötynä ja lannistettuna päädyin.

 Astuttani sitten tupahan siellä korreili kuusi! Se ol jo koristeltuna ja muksutkii ympärillä, Tuavettikkii vua virnotti tuvan nurkassa, sen näkösenä ettei mittään tietäs, mie sanosin että se ol Oikee joulun ihme! Vaikka naisväiltä tulkii hieman miun reissusta sanomista, etten parempoo päivöö keksiny rellestöö.

Hyvvee Joulun odotusta kun se on ovella!Niinkuin uamulehti, jossa kommeili sellanen karhun kanki. Että jouluja vuan!

maanantai 19. joulukuuta 2016

2016 Joulukalenteri 19

Mikä on koristelun tarkoitus? Sama pätee kai itsensä koristeluun kuin kuusen ja talon koristeluun. Huomion herättämiseen, symboleihin. Tähtiin, sydämiin, olkiin, hedelmällisyyteen on runsauden hehkutus!   Huomion ohjaaminen haluttuun suuntaan. Joulussa huomio suunnataan kesään ja valon lisääntymiseen! Naiset pukevat ylleen koruja, mekkoja, meikkaavat, laittavat hiuksiaan ollakseen huomattuja, ehkä myöskin rakastettuja ja himoittuja.  Miehet pukevat ylleen puvun ja liikkuvat ylväinä kuin kukot herättääkseen huomiota.... kaiken tuon turhan koristautumisen ja keimailun alle jää juuri huomion antaminen toiselle.

Se kuinka nähdään ja osoitetaan toisen seuran aiheuttama ilo, kuinka annetaan toiselle huomiota! Ja otetaan mukaan yhteiseen tekemiseen, koristelu kun se on yhteistä tekemistä on vallanhauskaa kun joulukuusen koriste bling nauhat kietoutuvat kaulan ympärille ja muotinäytös lava kutsuu byjama asuisia unisilmäisiä olijoita joiden hiukset ovat kampaamatta ja samalla voidaan syödä aamupala leipää. Ja voi nähdä kuinka kinkkupalanen kierähtää leivänpäältä lattialle! Ja kuinka naurun remakka jatkaa showta.

Kuinka antautua keskusteluun ja nauttia siitä aihepiiristä viis. Vähän kieliposkella heitetty huumori on parasta ja nautittavimpaa, lievä kiusoittelu jonka molemmat ymmärtävät huumoriksi ja lisäävät vuoroin vettä myllyyn ja käkättävät, minkä letkauksiltaan kerkeää! Idea on pitää yhdessä hauskaa eikä loukata toista.

Tärkeää on jakaa tehtävän anto mitä kukin haluaa tehdä?  Se kuka on johtamassa niin siinä on myös vastuu että sen voi tehdä hauskasti ja ilman liian tiukkoja rajoja.
Itselleni pitäisi olla mahdollisimman kaunis koristelu, mutta ymmärrän etteivät kaikki piittaa sellaisesta, vaan että koristeet on kuusessa ja sillä siisti. Itse sipistelisin kuusta hyvinkin pitkään. Toisaalta juuri tälläinen tuo väljyyttä omaan ajatteluun ja vähentää tiukkapipoisuutta, siihen suuntaan että toisinaan mikä välttää toisille saa luvan välttää minullekkin!

Kuvan korun tein muuten koristehakasista ja helmistä, sekä nyöristä ja muutamista lenkeistä! Ehkä koristelu on myös sitä että haluaa näyttää sen mitä on tehnyt!
Sehän on tavallaan töiden palautuspäivä! Jolloin saa palautetta. Tuliko välttävä, tyydyttävä, hyvä, loistava vai mikä?

Koristelun symboliikkaa, tiedätkö sinä miksi ja millä kuvilla huoneesi koristuvat? Entä piparit? Mitä koristeesi sinulle merkitsevät?

Itselläni tuli koristeina omaan kämppääni tähti ja kallopipareita. Tähdet toivoa ja kallot edustavat minulle menneen poistamista. Juhlitaanhan kuolleiden päivää ja minun mummoni ja ukkini ovat kuolleita, joten tavallaan samalla ne poistavat mennyttä surua ja luovat lisää keskustelua jo kuolleista, sillä kuolema päättää vain elämän, muttei muistoja ja keskusteluja tuosta henkilöstä. Monet joulut oma ukki oli jouluna meillä ja pelattiin korttia ja syötiin, käytiin haudoilla ja nähtiin elämän kiertokulkua. Vauvastavaariin ja sieltä hautaan. Haudasta mieliin ja puheeseen, hartauteen kaivata jo pois menneitä ihmisiä, joita on rakastanut. Se kaipaus, joka jokaisen sydämestä löytyy hyväntekijäänsä kohtaan. Sanoja joita on kuullut joita toistaa jo ties miten monetta sukupolvea?

Koristelen hautoja kynttilöin, kukkia kuljetan muistoille, haastelen sanoja joihin toivoisin vastausta? Sellaista jonka olisin juuri häneltä saanut. Toiminta mallit joita olen saanut, mitä minulle opettaneet. Elän toisinaan hetkiä, joissa olen heidät tavannut ja osaan iloita niistä, joita koen nyt sillä ymmärrän elämän hetkellisyydestä hautojen kautta. Tarinoista joita kerrotaan ihmisistä jotka ovat kerran eläneet, innoittaneet ja olleet osa elämän tarinaa.

Se kuinka monen ihmisen elämää minun omaelämäni koskettaa? On minulle suuri mysteeri, toivon että kaikki voivat ammentaa jotain kohtaamisista joita käyvät kanssani, sekä sanoista jotka kirjoitan. Sillä sanani ovat suoria ajatuksiani sen hetkisten vaikuttimieni kohtaamisesta ja ne jäävät kaikille niille vaikuttimiksi, jotka lukevat sanani, sen hetkisen tarinani?

Minun tarinaani kirjoitetaan koko minun ikäni, teoillani, sanoillani, kohtaamillani ihmisillä, vaikuttimilla jotka muuttavat tai eivät muuta minua! Koristelen joitain sanoja ja tekoja, kuvia, tekoja, mutta ne kuuluvat tarinan luontoon, jokainen kertoja muuttaa tarinaa omanmielensä mukaan ja minulla on valta muokata ja koristella omaani niin paljonkuin suinkin kestän, kun niin tahdon. En tahdo olla tasapaksu tarina, minussa niin monta ulottuvuutta, juonenkäännettä, että on toisinaan itsekkin pysähdyttävä katsomaan millaisena omaitse tänään peilistä kurkistaa. Sillä kirjansivujen kääntyessä myös kasvoilla tapahtuva tarina muuttuu. Ehkä olen kokoelma teos monesta tarinasta, sillä mietin kuka olin edellisessä elämässä ja koska en ymmärrä nykyistäkään?

Mikä on tarinani ennen minua... ?
Millä sanoilla ja mieltymyksillä koristelemme mielemme?
Ja mitkä sanat miellyttävätkään niin että ne tuntuvat todelta? Mutta tulevatko ne todeksi? Ovatko ne pelkkä mielenfantasia? Millaisena tavoittelemme sitä jonka haluamme? Vai onko mielenkoristelu juuri se harha joka vie väärään suuntaan?

Kaikki ei ole turhaa, sillä intoutuneet kertojat innoittavat tekoihin joita ei muuten koskaan tehtäisi. Mitä pyörii sinun päässäsi toistolla? Mitä hoet itsellesi? Mitä on tehtävä? Mitä et tahdo tehdä? Millä korvasit sen? (Sana korvata? Korvaus? Miten korva liittyy tähän? Kuulostaako hyvältä?)

Fuskasin eilen pyykit ja päädyin piirtämään ja värittämään, sillä se oli kiinnostavampaa ja tiesin että vielä löytyy vaatteita joita voin käyttää.
Mikä ajaa koristelussa ykköseksi ja saa latva tähden paikan?


sunnuntai 18. joulukuuta 2016

2016 Joulukalenteri 18

Joulusiivous! En rakasta mutta olisi kai tehtävä niin on kivempi olla kun ei tiskikasa ja turhatavara kaaos odota vastassa! Pois lika pois!

Itse olen kerta rysäys siivooja. Kun siivotaan se tehdään kerran ja kunnolla!  Suosin kyllä että tavarat korjataan heti käytön jälkeen paikoilleen, mutta on sanottava ettei se toteudu aina kohdallani.  Ollen toisinaan nihkeää ja oletan sen johtuvan siitä ettei kaikilla tavaroillani ole virallista paikkaa olla ja ne kiertävät kämppää kuin hurrikaanissa vaihtaen paikkaa. Ja vaihtelen tavaroiden paikkoja, koska se pitää mieltä virkeämpänä. Sillä en tykkää olla liian tottunut johokin ja se saa minut levottomaksi. Sillä elämä on jokapäivä yllätys!

Kenkähuoltoa ja vaatteiden syyni! On kivaa pitää huolta itseä jokapäiväisesti auttavista ja palvelevista tavaroista. Edes kerran vuoteen! Ehkä useamminkin!
Kenkien harjaus ja suoja-aineiden laitto vettä, suolausta, kuivumista yms. Vastaan
Katselmus myös siitä mistä kengät kuluvat!

Vaatteet pesuun ja korjaukseen, mahd. Nukan poistoon!
Lajitteluun käyttöön/kierrätykseen huom. 2 vaihtoehtoa kierrätyksessä, kunnolliset käyttöön jollekkin toiselle ja ne mitä ei enää käytetä kuituteollisuuden uusio käyttöön! Ostin tässä itse vasta kierrätys puuvillapaidan!

Mahdollisesti viikattuna kaappiin!!! On niin parhautta viikatut vaatteet kaapissa! Eikä kuin sykloonin jäljiltä oleva vaatepallo! (Se tuntuu syntyvän ihan itsestään!)
Viikkaaminen on jotenkin rauhoittavaa ja kuinka antaa aikaansa huolellisuudelle laittaa vaatteet siististi, itsekuri harjoitus, jossa ollaan hellä vaatteita kohtaan.

Tiski puhdistaa likaantuneet! Radio/muualta musiikkia niin tiskaukseen saa rytmin! Tiskatkaa musiikin tahdissa! Siinä on haastetta käyttää rockisti tai popisti tiskiharjaa ja laulaa mukana ja/tai tanssia samalla! Ole välillä hieman erilainen ja laula rakkauslaulu mukille, jonka nostat aamulla huulillesi nauttiaksesi aamukahvin/ muun juoman! Kuinka kätesi osaa robotti tanssia?  Tiskaa ja pistä astiat paikoilleen!

Ethän sijannut vielä sänkyäsi? Sängyn on saatava hengittää kosteus pois, jonka olet hionnut! Lakanoiden vaihtopäivä mikä on sen kivempaa kuin puhtaat petivaatteet ja raikas puhdas tuoksu nukkumaan mennessä!  Valitse parhaimmalta tuntuvat lakanat ja pue ne sänkysi ylle ja sijaa vuoteesi! Siellä ne odottavat sinua nukkumaan, etkä tarvitse miettiä muuta!

Pyykkikone laulaa, joten hoivaa konetta ja vaatteitasi ja omaa ihoasi kivipölyttömillä pesuaineilla!  Kohtele juuri kovia kokeneita  vaatteita nätisti ja laita vaatteet kuivumaan ilmavasti!

Pidähän itsekkin tauko ja haukkaa happea ja apetta! Pidä ruoka kevyenä salaattina tai smoothiena. Jotain mistä jää oikein kevyt olo että jaksat jatkaa!

Ota imuri käyttöön tai huisku ja pyyhipölyt Myös sieltä mistä et tavallisesti niitä poista! Lopuksi myös imurista! Se yleensä unohtuu! Nostele jakkarat yms. Mitkä ovat mahd. Tiellä niin edestä pois. (Matot ulos ja ravistelu/piiskaa/ ensin imurointi) Esteetön liikkuminen ja imurointi! Valmista!

Lattiapintojen pesu, kukin luuttuaa/moppaa/ pyyhkii lattiansa miten tahtoo, oma oppini: hieman kostea ja laidasta laitaan rintanaan eli ei aukkoja! Anna kuivua! Ja laske/siirrä tavarat takaisin paikoilleen!

Vie kierrätys tavarat ja roskat pois! Jotenkin tulee lisää väljyyttä!

Onko vielä jotain järjesteltävää? Järjestä ja hae kuivat vaatteet ja viikkaa ne viikattujen seuraksi!

nauti puhtaasta kodista niin kauan kuin sitä kestää! Sillä puhtaus houkuttelee uusia asioita alkavaksi!

Eipä tänään muuta kuin iloista siivouspäivää!




lauantai 17. joulukuuta 2016

2016 Joulukalenteri 17

Tällä tohtorilla on piparista asiaa. Kun piparista on puutetta niin syntyy suuri vaje, joka ei yhdellä pipari pellillisellä lopu. Kyltymätön nälkä, addiktiota lähentelevä himo. Syödä juuri valmistuneet piparit suoraa pelliltä kuumina ja pehmeinä.
Välillä saattaa kurkata jopa lahjahevosen suuhun ja arvostella pipareita, samalla kun niitä upottaa tuulensuojaan kylmän maidon kanssa. Viihdettä aiheuttaa myös piparien koristelu, joka on vaikeaa taidetta!
Sokerikuorrutteen pusertaminen esteettisesti kauniiseen muotoon on maku kysymys, kauniit tuntuvat jäävän ihailtaviksi ja epäonnistuneet syödään hetkessä pois ettei toheloinnista jää todistetta! Teko hetki silti on hauska, kuten pääkallon poskipäille sijoitetut kuulokkeet kun korvia ei ole! Jotenkin niin hauska virhe!

Tehtiin oikein urakalla kalloja, unohtui kokeilla halloweenina. Joten ajattelin en niin joulu ihmisenä tehdä niitä nyt. Itse tulostamalla muotilla, jossa jo käyttöön otossa tuli huomattua hienoisia mittaheittoja! Kuten hampaat jotka eivät yltäneet jättämään kuviaan piparin pintaan ja nenän välilihan kapeus, joka muutamiin saatiin ehjinäkin onnistumaan, oli jo taidon näyte itsessään! Seuraavaan tulosteeseen tulee vaan nenä aukko!
 Parille leikeltiin suut veitsellä ja oli hauskaa! Joten siirryttiin seuraaviin jouluherkkuihin. Mausteisiin taatelikakkuihin! Todetaksemme että kaupassa tarvitsisi käydä, joten lähdettiin ja metsästettiin neilikkaa useamman kaupan maustehyllyn kautta! Löytyi ja kakuista tuli hyviä! Että puolikakkua meni jo!


Fiksuin ajatus tuli tänään siitä kun pyöritteli lihapullia ja siinä välähti! Lihapulla lumilyhty! Pullat pyöriteltiin ja keottiin ja uuniin! Mielessä kaunis rapsakka pyörykkälyhty! Todellisuus läjä, joka oli suoltanut rasvaa, eikä ottanut väriä ja sisälläkin oli nestepitoinen yllätys. Joten en suosittele ihan paistamattomilla tehtyä lyhtyä. Ensikertaan viisaampana! Kuvia en siitä tuotoksesta ottanut sillä oli ällö ja meni hajotettuna uudelleen uuniin ja syöntiin joten siinä ei ole mitään kuvattavaa!

Ps. Ompahan herkkusuille jo nyt herkkuja!


perjantai 16. joulukuuta 2016

2016 Joulukalenteri 16

Melankolisen taivaan alla
keskitalven juhlaa vietetään.
Metallinen sydän niillä,
jotka syntyivät kylmään
itkemään.

Pitkään on kaamos, mustana maa
Surussa silmät uneen suljetaan.
Ei häivähdystä päivän, ei hymyäkään
Jäljet, nuo johtavat pimeään

Synkkä on sielu,
mutta synkempi maa
Kun sen pimeillä teillä
Kulkea saa

Silmissä usvaa
ja pinnalta jäätä,
muttei tuo mikään
Sydämestä päätä.

Metallinen sydän
Sisältä tulta, ei tule
vaikka kaipaisi
maan mustamulta

Sitkeä on mieli
Sisukas sydän
Sokeana etsii
Pimeydestä löytää
kulkee kunnes
syliinsä sulkee
toisen kaltaisensa.



torstai 15. joulukuuta 2016

2016 Joulukalenteri 15

Parta on jo kasvatettu juhlakuntoon! Minun jouluuni kuuluu partasuut. Tontut ja joulupukit joilla on oikeaa kuin tekopartaakin. Mitä pidempi sitä uskottavampi joulunmerkki. Sillä onhan joulupukki hyvin vanha, kuten tontutkin, joten partaa pitää olla.
 Sen verran vaatimuksena että sen pitää olla siisti parta, ei mikään turaukon risuparta vaan siisti ja hillitty, sekä sen sukimiseen aikaa annettu. 

Ei ei älä leikkaa joulu on tullut takaisin kuului erään joulumainoksen sanat, sanon että anna mennä vaan kun tulee siisti sillä minä pelkäsin juurikin feikkipartaista joulupukkia juuri siksi etten nähnyt naamasta lähes mitään, jonka olisi voinut tunnistaa ihmiseksi. Eli partaa saa olla siinä määrin että on tunnistettavissa ihmisen olomuotoon.

Minulle itselleni ei ole suotu naamaan kasvavaa karvoitusta, joten pistäydyn feikin puolelle kun haluan tonttuilla ja kurkistella ikkunoista sisään. Huijatakseni lapsia olemaan kilttejä. 

Millainen partasuu viehättää? Siitähän pikku Jukkakin kertoi uudelle nallelleen haettuaan karkkia, että joulupukki suukon sai. Tai siis mikä parrassa viehättää?

Joten rupesin tässä pohtimaan kenen parrasta olenkaan esteettisesti nauttinut? Tai missä partoja olen nähnyt?

Elokuvissa Hobitin kääpiöillä on parrat, mutta kenellä heistä on kauneimmat parrat?
Fili, kili ja Thorin tammikilpi lyhimmät parrat siis. Myös Obi-wan Kenobin (Ewan McGregor) parta kuuluu samaan lajityyppiin.

Siis varmaan se. Että juuri tuollainen lyhyt parta tuo miehisyyden esiin, muttei hukuta sitä alleen.  Parta on seksikäs, kun se on oikein huollettu muuta ei varmaan tarvitse sanoakaan?




keskiviikko 14. joulukuuta 2016

2016 Joulukalenteri 14

Tänään on star wars päivä, odotuksia illan kuvalle ei ole, mutta mielenkiinnolla odotan millainen tarina on! Ajattelinkin esitellä tähän väliin kuolontähden piirustukset!

Sellasta on tässä väsäillyt yhdessä ryhmäläisten kanssa ja olen ilonen että se alkaa olla valmis meidän työstön osalta! Sen verran että tänään on täysikuu! Miten tämä liittyy jouluun? No tietenkin siinä määrin että asioita on saatu valmiiksi!

Mitä joulu on jos kaikki on kesken? Ruuat on saatu valmiiksi! Lahjat on saatu valmiiksi antamis kuntoon jne. Asian vieminen päätökseen. Se on varmaan hienointa kun saavuttaa etapin, jonka jälkeen alkaa uutta. Joten mistä olen kiitollinen ja mitä olenkaan oppinut tässä vuoden aikana?

Olen saanut tavata aivan ihania ihmisiä ja jutella niin hyvistä kuin huonoistakin jutuista. Elämässäni olen tullut jälleen suvaitsevammaksi ja rennommaksi. Hieman pitämään puoliani ja nauttimaan erilaisista päivistä ja tunneskaaloista. Olen oppinut niin paljon etten älyäkkään, ja tärkeimpänä sen että parhaiten oppii tekemällä ja toistolla ja selkeällä, vaihe vaiheelta ohjauksella aivan uusissa asioissa.  Kiitollinen olen siitä että olen terve, että olen saanut syödäkseni ruokaa ja nukkunut rauhassa.
Vielä paljon muutakin ... mutta pitää mennä leffaan!

tiistai 13. joulukuuta 2016

2016 Joulukalenteri 13

Dj albumi esittää joulumusiikki listan, joilla löytää hieman joulun tunnelmaa.

Joel Hallikaisen- Näin sydämeeni joulun teen
Samuli Edelmanin - Kun vielä tiennyt en
Tarja Turusen- en etsi valtaa loistoa
Tomi Metsäkedolta -Tonttu ja toisena kappaleena- Jos joulu jää sydämeen
Katri Helena -Joulumaa
Tapani Kansan -Sylvian Joululaulu
Johanna Kurkela- Jouluyö, juhlayö ja Avaruus
Jari Sillanpää- Valkea Joulu
Lauri Tähkä - Kun Joulu on ja sytytä mun sydämeni


Yleensä kuuntelen Joulumusiikkia radiosta tai levyinä sillä niin tuntuu saavan paremman Joulufiiliksen, nyt listaa varten kolusin hieman spotifyta ja totesin sen olevan rauhaton paikka sillä ainakin itse hypin kappaleita yli. Joten en ainakaan suosittele sieltä itselleni Joulu rauhoittumiseen musiikkia. Onko muilla samaa ongelmaa ettei toisinaan pysty kuuntelemaan kappaletta loppuun kun vaihtaa jo seuraavan? Salakavala kiire ja hätäileminenhän se siinä on?! Vaikkei oo kiire minnekkään! Siispä rauhoitutaan! Ja kuunnellaan aloitetulla laululla, kylläkin Waltteri Torikan versiona

maanantai 12. joulukuuta 2016

2016 Joulukalenteri 12

Maanantai mahdollisuuksia täynnä! Joulu on täynnä valoa.  Sytytä tänään kynttilä/kynttiöitä ja nauti valosta pimeässä ympäristössä. Paljon tunnelmallisempaa kuin sähkövalo. Ja kun on ulkoilija tyyppiä niin voi käydä nuotion pystytyksessä ja pistää iltaruuan nuotiolla ja kaveriksi kuumaa kaakaota!

Itselläni on lapsuudesta muisto nuotiolta, lumessa telmimisestä ja kuuman kaakaon juomisesta pakkassäässä, jossa tähdet loistivat taivaalla. Nyt on ollut kivasti kuutamo öitä ja ulkona on nähnyt yhtähyvin kuin päivällä. Tähän pitää kommentoida en omista silmälaseja. Ja yöllä on tunnelmallisempaa kävellä. Ja siksi talvi on hyvää aikaa tunnelmoida kun pimeys tulee niin aikaisin.

Pimeyden tunnelma on pehmeämpi, lempeämpi. Ja tulessa on valon pehmeyttä ja elävyyttä. Monet sanovat kuun valon olevan kylmää, ehkä se ei lämmitä kuten aurinko, onhan se vain auringon heijastus. Se ei satu silmiin kun sitä katselee, siinä on utuista hohtoa, joka lempeydellään kuiskailee yötaivaalta. Joten heijastus luo talveen valoa toisinaan pitemmäksi aikaa kuin päivä.

Pilvet ovat edessä, siksi onkin ne kynttilät yms. Pystymme sytyttämään itse valoa kun sitä tarvitsemme! Onko valolla merkitystä? Kyllä ! Millaisia jouluvaloja sinä katselet?
Talvella on kaunista kävellä juuri siksi että lumi heijastaa valoja! Katujen valojen nauhat, puihin kierretyt valosarjat. Ihanaa on silmän seurata valonleikkiä satavissa lumihiutaleissa, kun aurinko on ylhäällä ja tähtipölyä leijailee alasmaahan. Katseen seuratessa kuurautuneiden oksien kaarien muotoja, kuinka jäästä on piirtynyt kimmeltäviä kukkasia ikkunalaseihin ja pintoihin.

Ja kylmyydestään huolimatta lumi ja jää ovat lämmittäviä valontuojia. Lumi laskee harsonsa maan ylle ja suojaa nukkuvaa maata, säilyttää lämpöä.

Valolla on monta hyvää ja kaunista tapaa ilmestyä, onnentunteena koko kehossa, ei mitään huolia vain elämä tässä ja nyt. Hymynä toisen kasvoilla, onnistumisen tunteena. Kauniina sanoina, jotka koskettavat sisimpämme herkkyyttä ja muuttavat meitä, kasvattavat meistä parempia ihmisiä.

Millaiseen valoon sinä tänään sukellat? Millainen valomielessäsi, elossasi!
Maanantai on mahdollisuuksia täynnä! Tartu niihin ja loista valona! Sillä et voi koskaan tietää oletko sinä se jonka valo loistaa kirkkaimpana! Oletko sinä joka kasvattaa muita! Mieti sitä kuinka valo jota loistat kimmel tää muista takaisin, kuin tsiljoonat lumihiutaleet, heijastus!

Valoisaa päivää!

sunnuntai 11. joulukuuta 2016

2016 Joulukalenteri 11

Kukkahattutäti-tontut päättävät oletko ollut kiltti vai tuhma ja ansaitsetko jouluksi lahjoja vai risuja. Mitä tehdä risuille kun niitä saa? Minä tekisin luudan jolla lakaista vaikka lumet pois oven edestä, taikka kranssin. Riippuen tietysti millaisia risuja tulee. Niistä saisi kivan nuotion. Vähän sama jos saa sitruunoita niin niistä voi tehdä limonadia, käyttää mausteena kakuissa. Itse pitää muuttaa tuota tarkoitusta mihin, toinen on ne tarkoittanut. Samahan se taitaa ihan puheessa käytettyjen loukkauksien kanssa, enemmänhän ne kertovat sanojansa tasapainoisuudesta vai pitäisikö sanoa epätasapainosta. Kuin omista lahjoista muokata loukkaukset hyviksi.
 Negatiivinen palaute sellaiseksi että siitä on hyötyä.
Joten ole tänään oma kukkahattutätisi ja ota kynä käteen ja paperi eteen.
Kirjoita paperille miksi antaisit itsellesi risuja? Miksi taas ruusuja?
Millaisia lahjoja ansaitset? Niitäkö joita saat tavallisesti vai niitä joissa olisi hieman haastetta?

Mitä lahjoja haluat? Mitä lahjoja toivoit? Mitä lahjoja ansaitset?
Aikuisena ei tule kovinkaan useasti kirjoitettua itselleen toivelistaa!
Joten nyt kun on päästy kirjoituksen makuun niin kirjoitelkaahan paperin toiselle puolelle toivelistanne!


Minä toivon enemmän halauksia!
Minä toivon enemmän yhteisiä hetkiä!
Minä toivon uusia ystäviä ja tuttuja!
Minä toivon hieman haasteita
Minä toivon uusia seikkailuja, joista saa upeita tarinoita!
Minä toivon että voin olla avuksi heille jotka tarvitsevat apua, edes päivän verran kerrallaan!
Minä toivon tekoja, en pelkkijä sanoja! Rohkeutta kohdata pelkoja!
Minä toivon rauhallisia hetkiä joissa voi levätä ja nauttia!
Minä toivon myös hektisiä hetkiä joissa toimitaan ja on fiilis että tekee jotain tärkeää!
Minä toivon että voin antaa kokemuksia, joilla on merkitystä.
Minä toivon että kaikki pystyisivät iloitsemaan omasta elämästään ja olemassa olostaan. Ymmärtämään että heitäkin varten on joku joka rakastaa heitä.
Ja että hyvä olo alkaa siitä että osaa rakastaa itsensä ehjäksi ja lohduttaa itseään, silloin kun kukaan ei ole paikalla. Ole itse itseäsi varten
Minä toivon maailman rauhaa
Minä toivon ruoka lähetysten tavoittavan nälkäiset! Ja avun löytävän perille.
Minä toivon luonnon kaunistuvan ja eheytyvän ja kierrätyksen paranevan ja kehittyvän että päästöt puhdistuvat ja kaikki kulutus pystytään uusio käyttämään.
Minä toivon ihmisten välittävän enemmän toisistaan ja ympäristöstään.
Minä toivon ihmisten näkevän mitä he ovat tehneet. Ja mitä he tulevat tekemään. Mitä juuri minä ja mitä juuri sinä pystyt tekemään! Tekemään toisten hyväksi ja itsesi hyväksi!!
Minä toivon  eheyttä ja tiedon hyödyntämistä.
Minä toivon rauhallista ja kaunista, sekä iloista Joulua kaikille.


Toivokaa ja toteuttakaa toiveitanne!

lauantai 10. joulukuuta 2016

2016 Joulukalenteri 10

Joulu on neuleiden aikaa ja vielä joutuisimmat ja hieman hitaammatkin neulojat kerkeävät tekemään pehmoisen paketin jouluksi!
Joten onkin kysyttävä onko lahjat jo paketissa? Minulla ei vielä
Ihanaa lahjapaperin tuoksu saattelee mieleen lapsuuden muistot, en tiedä onko muilla samanlaisia kokemuksia että tuoksusta tietää milloin lahjapaketit on piilotettu varastonhyllylle, sillä ainakin meidän lämpimässä varastossa kotona tuoksu oli aivan erityinen lahjojen siellä ollessa.

Joten ajattelin tässä kysyäkkin onko lahjat pakattu kaupan valmiiseen lahjapaperiin vai käytättekö jotain muuta? Itse olen välillä pienille paketeille maalannut paperin, kerran teippailin sarjakuva sivujen sisään paketin (leikkasin siis vain sarjakuvat),
sitten olen käyttänyt paperikasseja ja tietty sitä lahjapaperia.

Lahjat: Toivon lahjoilta vain sitä että niillä on saajalleen käyttöä, sillä en haluaisi ostaa turhaa krääsää nurkkiin pyörimään ja annan kaikille luvan että työnsä tehneistä lahjoista saa luopua ja laittaa ne kiertoon silloin kun niistä ei ole enää iloa! Sillä en tahdo että toinen tuntisi huonoa omatuntoa siitä ettei ole esim. Käyttänyt vaatetta joka ei ole oman tyylinen. En minä niitä käytä vaan lahjansaaja joten päättäköön miten käyttää saamaansa lahjaa, minuun sitovaa velvollisuutta niissä ei ole. Tietty voi kysyä lahjan antajalta luvan, jos muuten ei kehtaa luopua tai sitä tahtooko hän sen itselleen?

Millaisia lahjoja sinä etsit? Käyttöön, iloksi, yhdessä tekemiseksi... ja lista jatkuu mitä ikinä keksittekin. Eipä muuta ihanaa päivää ja antoisaa lahjojen metsästystä!


perjantai 9. joulukuuta 2016

2016 Joulukalenteri 9

Kesä talvenkeskellä! On tällä viikolla nähty monen näköistä lämpötilavaihtelua!
Säässä kuin mielentilassakin, mutta mielentilassa on ollut enemmän poutaa kuin tuolla ulkona. Etsittävä sisälle jotain kasveja joissa on vihreää ja elävää! Väriä kukkia, siispä vie jollekulle tutullesi kukkia ja piipahda kahvilla! Voi niitä kukkia ostaa itsellekkin hyvällä omatunnolla, kun siltä tuntuu.
Mikä veisi paremmin kesään kuin kukat, saa tietysti mennä ulos grillaamaankin! Tai kuten minä toisinaan ostan tuuttijäätelön ja vetelen sen tuolla ulkona toisten tuijotellessa! Kesän tunnelmaa saa myös laittamalla itikoiden ininää soimaan ja lätkimällä hieman. Tietysti voi huijata itseään ja katsella jotain kesällä kuvattua videota jostain itselle tärkeästä paikasta. Myös valokuvat on tehokkaita!


Syökää marjoja ja viekää itsenne kesään!

torstai 8. joulukuuta 2016

2016 Joulukalenteri 8


Pikkujoulu aikaan tulee syötyä hyvin, herkkuja, ruokija, syömingeistä seuraaviin! Ja käytyä erinäisissä illanistujaisissa. Kuinka pikkujoulu, aloittelee ja tulee nähtyä erillaisia kummajaisia siinä matkalla. On joulun rakastajia ja joulun vihaajia, on menoa, hyörinää, erilaisia tonttuja. Jotenkin siinä tulee sellainen ähky olo ja on hieman höynähtänyt siinä matkalla! Älkää päästäkö itseänne näivettymään näin aikaiseen ennen joulua!