Mielenkuvien kiitoradalla,
Lepäsin pimeydessä,
kuutamon hiljaisessa valossa
Askeleet leijuivat veden yllä,
Kimaltavat kiteet sitoivat katseen
Lepäsin otteessa,
josta en tulisi pääsemään irti.
Lepäsin pimeässä kauneudessa,
jota sieluni halajaa.
----
Pitkästä aikaa pääsin taas yksin leffaan ja kävelylle sen jälkeen, jolloin tuli hieman kuvailtua ulkona. En pitkään aikaan ole tehnyt kuvailu lenkkiä ja se oli oikein miellyttävää. Pitäisi lähteä useammin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti