Etenee

Kylläpä päivät kuluvat tosi nopeasti tai siltä ainakin tuntuu, kun viikot vierähtelevät vauhdilla.

Jatkoin taas pikkuisen väri sommitelmaa eteenpäin ja sen äärellä on istunut jälleen kolmetuntia huomaamattaan. Mieli ja tahto tahtoisi jatkaa, mutta sormet sanoo onneksi ei ja sitä lähtee liikkeelle.

Etenee siis pikkuhiljaa kunhan saa aikaiseksi, että ottaa työn esille

Sen verran voin sanoa ettei tälläinen työ hätäiselle ole. Tälläinen hidas tuumailija rentoutuu saadessaan funtsailla seuraavaa väriä ja silti simppelin rutinoitua työtä. 

Eihän tässä muu vaihdukkaan kun värit!

Tavallaan tämä on meditaatiota, joka hiljentää mielen. Sillä tämän tekemiseen pitää keskittyä. Tavallaan mieli on hiljaa ja jatkat mekaanisesti työtä.

Meditatiivista työtä!

Kuten vaikka virkkaaminen ja neulominen,

Jonka yksinkertaisuudesta ja luomisesta nautit siksi että kokoajan näät mitä teet.

Siksi varmaan rakastan käsitöitä! Niissä näkee kättensä jäljen ja samalla mielen kuonat purkautuvat työn edetessä.

Sillä mieli kertoo sinulle asioita, sinä kuuntelet ja päästät ajatukset menemään.

Tavallaan purat ja tavallaan ideoit.

Alitajunnasta pulpahtelee ajatuksia mieleen kun olemme mielessämme hiljaa ja kuuntelemme itseämme ja teemme jotain. Aktivoimme flow tilan. Eikä todellakaan tietoisesti vaan iloisesti tarttumalla työhön.

Onko pitkä kestoisempi työ vaikeampaa?
Ehkä jos on tottunut saamaan heti haluamansa. Tai odottaa saavansa ison työn kerralla valmiiksi, on pettymys suuri.
Vaikeaa itselleni on tarttua tasaisin väliajoin työhön kiinni, sillä kun sen korjaa näkyvistä pois niin en tule ottaneeksi tietoisesti esille ensihuuman jälkeen. Sillä pitempi ja vaativampi asia vaatii sitoumusta ja säännöllisyyttä, jos siis haluaa saada valmiiksi johonkin päivämäärään mennessä.

Saan iloni tekemisestä ja kun tekeminen pysähtyy on mysteeri milloin seuraavan kerran teen kyseistä asiaa?

Sillä itselläni pitää olla selkeä visio asiasta millaisena nään jonkin, eikä oma visioni yleensä ole paikoillaan vaan alati muuttuva. Joten minulla ei ole selkeää suunnitelmaa saavuttaa työ valmiiksi, vaan epämääräinen häilyväinen hahmotelma, joka kokee muodon muutoksen hyvinkin monesti.

Mikä on päämäärä. Tälläisen luomistyön tarkoitus on itselläni täyttää kangas, miten ja millä, se on matkalla lutviutuva asia.
Jonkinlainen idea millä täytetään on varmaan seuraava tutkinnan kohde ja miten tehdään, syntyy kokeilemalla ja harjoittelemalla.

Monesti virkkauksessa itselläni ei ole muuta hajua kun tarvitsen jonkun tietyn kokoisen kappaleen ja siihen tarkoitukseen. Niin lopputyö hoituu itsestään. Tehdessäni kerrosta mietin seuraavaa kerrosta, kuinka kuvio jatkuisi pyöreässä työssä. Normaalia virkkausta tehdessäni kiinitystä ja mahdollista nirkkoreunaa, käytön mukaan.
Alati työskennellessäni mietin vain seuraavaa askelta. Myös kuviota tehdessä mallikertaa, että pysyy ohjeessa.

Mutta kun puhe ei ole enää käsitöissä, joita osaan aikahyvän skaalan niin yleensä tuo selkeä visio on hukassa ja näin ollen en osaa sitten suunnitella tai tehdäkkään, kun en tiedä mistä aloittaisin.

Siispä onkin hyvä opetella perustietoa jonka pohjalta tehdään asioita, kuten käsitöissä tekniikoita, joita pystyy yhdistelemään ja varioimaan, kun ne osaa.
Tai ruuanlaitossa osaa käyttää välineitä ruuan valmisteluun. Pitää osata noudattaa ohjeita, jotta niitä voi varioida. Mitä useampaa ohjetta kokeilee, sitä laajemmaksi osaaminen tulee.

Siispä millaisia ovat ajattelun perustekniikat? Kuinka ajattelua hahmotetaan, mihin ja millaista ajattelua käytät?
Pystytkö erottelemaan ajatuksiasi?
Ovatko ne minkä asioiden yhteistulos?
Mistä olet kerännyt tietoa ja kuinka yhdistelet niitä?

Mikä on ajattelusi päämäärä ja mihin ja miten sitä käytätte? Miten jäsentelette ajattelun prosessia?
Ja mitä ajatuksia tälläinen ajattelun ajattelu herättää?