maanantai 7. joulukuuta 2015

7


Sekaan mahtuu myös seitsemäskin, hän on tuo sielun veli tai sisko Funkin ja Soulin, lavalla on kuin kotonaan, alta vieden jalat tai tuolin. Sillä tanssimaan pitää jo päästä, eikä vain juttelemaan säästä.


Tänään heitin keikkaa pimeään Joulukuun iltaan, pelkkä avainten haku reissuhan se oli, mutta tummilla kasvoilla.
Mietin mitä maahanmuuttaja joutuu kokemaan, itselleni ihon väri on vain yksi rikkaus monien joukossa ja olen aina diggaillut musiikkia, joilla on tummempia laulajia, sillä heillä on sielukkaampi ääni.

Reissu oli sinänsä mielenkiintoinen sain monia katseita,
pälyileviä ja pelokkaita. Miksi? Mikä erilaisessa ihon värissä niin pelottaa? Siskoni repesi nauramaan kun näki minut. Ja toisen tutun kommentti siehän oot ruskettunut kun tunnisti useamman katseen jälkeen. Säikytin varmaan yhen mummonkin (anteeksi vaan), ilme nimittäin näytti siltä että leuka tippuisi maahan ja hirmuinen pelokas pälyäminen. Sillä Mummo pysähtyi kauppakasseineen kun kävelin kauppaan sisään ja sain myös toisilta mielenkiintoisia katseita, myös uteliaita. Ehkä Savoa sujuvasti hölpöttävä tummaihoinen herättää useamman mielessä kysymyksiä.

Kävin ostamassa neekerin pusuja eli mansikka suukkoja hymyhuulillani, niitä ne on minulle aina. Minulle neekeri on vain tuumaihoinen, turha siis loukkaantua näiden sanojen käytöstä.

Olin ylpeästi tummaihoinen tämän iltaa, mitä ihonvärille voimmekaan? Ja mitä väliä sillä pitäisikään olla?  Ja tämän iltainen avasi jälleen silmiä sille,
miten erilaisen perspektiivin näkee toisen silmin tai omin silmin toisen perspektiivistä.



1 kommentti:

  1. Pakko vielä lisätä, Robert Palmer on kanssa yksi suosikki laulaja siksi valitsin tämän version James Brownia

    VastaaPoista