Perässä sanoin tulevan jo toisen,
iloisen viihdetaiteilijan vaiko loisen?
Ehkä se on kuin revyy,
että mä vaihdan levyy?
Kysymys kuuluu
onko lahjoja mulla
vai kaikesta tästä hajoaako polla?
Siks et kai uskoisi
minun sanovan tätä
Ei kahta ilman kolmatta
uskokaa tätä.
Kahdessa on tarpeeksi etkö usko?
Kerro siis, miksi
luidenkin välissä on rusto?
Sillä kahta on vaikea yhteen liittää,
toisinaan senkin on pakko riittää?
Hiivinkö hiljaa uniin salaa,
siitä syystä en rakkaudenlukkoja
ala valaa,
sillä olen kuin satakieli, eessä kuninkaan
jos häkkiin laitat, ei lauluin soi,
vain ilolla laulaa
vapaana voin.
_____________________________
Kahden sävelen yhteinen sointi ja niiden sävelten välissä hiljaisuus. Sävelkulkujen yhteinen sinfonia on kahden ihmisen yhteinen elämä. Ja tuo hiljaisuus heidän välillään pitää heidän melodiansa ehjänä.
Mitä varten toiseen sitoutuisi, ellei aijo olla loppuun asti mukana? Miksi uhrata aikaansa hänen kanssaan,
mikä tekee hänestä niin pirun tärkeän? Hyvässä musiikissa sävelet tukevat toistensa kulkua ja siksi ovat astetta parempia kuin ne jotka vain punkkien tavoin imevät elinvoimaa pois. Ja joidenkin on soitava ensin yksin, löytääksen sen mitä etsivät. Mitä he etsivät, millaista säveltä? Sitä on jo vaikeanpi tietää?
Lopuksi matalaa ja karheaa ääntä tässä muodossa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti