Mitä kaunista sanoin toiselle 13/30 Hyvältä näyttää!

Olin ystäväni luona käymässä ja hänen lapsensa sitten tekivät minulle eri kampauksia, tein itsekkin heille parit letit. Mutta minun hiukseni olivat todellisessa käytössä. Sain päähäni pinnejä, lisäkkeitä, ponihäntiä. Vuoroin hiukset olivat ylhäällä sitten litistettynä alas ja sivuille. Ja aina tietysti näytti hyvältä! Ja seuraava kampaus sai vuoronsa! Tietysti kun näin monella kampauksella hemmoteltiin niin sitten vuorossa oli kynsilakka aniliinia ja hohtavaa pinkkiä, muutama hutikin sattui mutta ei se haittaa lopputuloksessa! Oli hauskaa viettää aikaa myös reppuselkä hepoilulla, uimalla ja katsomalla elokuvia. Myös etanoitakin kerättiin purkkiin ja siivottiin keittiön pintoja! Hauskat pari päivää.

Hyvältä näyttää! Kehu, jotta haluaa kokeilla useampia hiuskokeiluja. Kyllä aikuisten oikeasti olisi voinut olla kauniimpiakin toteutuksia, parannella tuosta kohtaa ja tuosta, mutta en halunnut tappaa luovuuden intoa ja kokeilun halua, joten heittäydyin täysillä mukaan. Kyllä siinä leikin aikana jo itse kampaajakin osasi todeta mitkä kampaukset näyttävät hyvältä ja mitkä eivät. Siispä mitä enemmän annoin kokeilla sitä enemmän vaihtoehtoja lapsen silmin tuli nähtyä ja hän harjaantui omassa leikissään jo paremmaksi.

Olisin voinut pilata kokeilun ilon sanomalla että kampaus on ruma! Sillä minustahan tehtiin kaunista kaikella omalla osaamisella. Moni kokeilun halu on tapettu juuri sillä että on sanottu jonkin olevan ruma! Eikä sen jälkeen ole halunnut tehdä mitään asiaan liittyvää! Vain siksi että joku on sanonut lopputuloksen olevan ruma? Sanonut mitkä kaikki asiassa on väärin, itsestäni on etsittävä mitä hyvää siinä on ja opetettava samalla tekniikkaa, sitä mikä on missäkin tärkeää, jotta saadaan paras lopputulos! Vaikka kuinka kynsiä lakatessa kannattaa ylimääräinen kynsilakka tiputtaa purkkiin painamalla sivellin vasten purkin kaulaa nostettaessa. Kuinka keittiö kaappien pintoja siivotessa järjestelmällisyys, maltti ja laitanaan pyyhkiminen on kaiken a ja o. Mikä on asian ydin onnistumiselle. Samalla huomattiin kuinka tuossa työssä tarvittiin pitkäjänteisyyttä, siis malttia tehdä jotain asiaa pidempään kuin hetki. Muistin kehua tehdystä työstä ja kiittää avusta. Oli meillä hauskaa.

Mietin sitä kuinka itselleni edelleen tekee pahaa nähdä kuinka tavaroita, tässä tilanteessa leluja heiteltiin niin että ne menivät rikki. ( itsekkin monet lelut lapsena rikkonut, taitaa olla lasten ikäkauteen kuuluvaa)

Mietin sitä sillä kuinka ihmisiäkin esineellistetään ja kiusataan, koen tavaroiden heittelyn kiukustumisen yhteydessä huonoksi tavaksi osoittaa tunteita, koska se näyttää kuinka vähän kunnioitamme tavaran arvoa olla ehjä tavara. Sama kuin kiusaaja kiusaa kiusattua, hän ei kunnioita toisen ihmisen arvoa olla ehjä. Ja näin on tavara tai ihminen suuttumuksen raivon kohteena. En kyllä muista missä vaiheessa omalla kohdalla rupesin pitämään tavaroita lempeydellä etten tahtonut ns. Satuttaa tavaroita.

Milloin olet viimeksi opettanut lempeyttä? Pitää jostakin hieman hellemmin ei niin kovaa? Minä opetin tuota lempeyttä hiusten harjauksessa ja kerroin kun sattuu! Ja kun kuljetin reppuselässä heitä, opetin lempeämpää puristus otetta ettei kyydittäjä kuristuisi ja luottamusta että he pysyvät kyydissä vähemmällä voimalla, että pitäisin heidät ylhäällä.

Mitä lempeys siis on? Opettamista milloin koskee, rajojen kertomista, kunnioitusta hyvin vointia kohtaan, ohjausta parempiin tuloksiin lopettamatta luovuuden intoa ja heittäytymällä ja eläytymällä hetkeen, auttamista...löytää yhdessä toisen paras!