Mitä kaunista sanoin tänään toiselle 12/30 kerro minulle jotain hyvää

Kävin katsomassa Elokuvan Kerro minulle jotain hyvää
Pidin elokuvasta vaikka se vilisi minulle tuttuja näyttelijöitä. Game of thronesista tutut näyttelijät irrottivat hienoiset naurut muussakin yleisössä heidän tavatessaan.
En tahdo pilata elokuva nautintoa muilta, joten en kerro siitä muuta.

Vaan palaan aiheeseen kerro minulle jotain hyvää
Kuinka useasti kerromme toisille jotain hyvää? Minulla oli ilo eilen kuulla tarinoita joita en olekkaan ennen kuullut, tavata ihmisiä joita en ole ennen tavannut, esiintyä ihmisten edessä, niin ettei jännittänyt! Minusta se oli hienoa nimimerkillä vatsajännittäjä eli jotain edistystä on kaiketi tapahtunut. Kiitos kaikille jotka osallistuitte eiliseen päivään! Eilinen oli hieno seikkailu sillä olin osana järjestämässä  ystäväni yhtä tärkeää päivää! Josta kerron eri yhteydessä enemmän sillä:

Tänään minulle nousi kaunis muisto mieleeni pitkän ajan jälkeen Se on muisto siitä kuinka ala-asteella kävimme Joensuun laulurinteellä laulamassa, siellä oli muistini mukaan aivan älyttömän paljon lapsia ja kun kaikki lauloivat fiilis oli upea, siitä päivästä muistan kappaleina haitaribussin, hirsimökki laulun, olikohan ystävän laulukin... muut ovat unohtuneetkin. Haitaribussin muistan koska sitä harjoiteltiin paljon ja ellen väärin muista siinä oli jopa käsiliikkeet. Ja sitten iltaa vietettiin kouluporukalla uiden, makkaraa paistaen ja tikkupullaa syöden ja me lapset kirmailtiin suopursun seassa. Se tuoksu on syöpynyt mieleeni. Siitäkin muistosta on jo n.20 vuotta.  Se on jotain josta tulee kylmän väreet vieläkin kun muistelee sitä.  Se oli niin hieno ryhmäkokemus, kuorokokemus, äänikokemus. Hirsimökin sanat onkin ainoat jotka muistan ulkoa ja siinä oli ainakin käsiliikkeet sillä muistan niistäkin osan edelleen! Se oli aurinkoinen päivä, jolloin taidettiin laulaa kokopäivä noita kaikkia lauluja, etenkin hirsimökkiä!

Maalatakseni teille maiseman tuoksusta siihen sisältyi suopursun tuoksun lisäksi illan kaste, nuotiosta nouseva savu. Näkymänä hämärtyvä ranta, veteen heijastuvat laskevan auringonsäteet, pursujen valkoiset kukat, tuntumana paljaita jalkoja vasten kostea kallio/kivet, polku, jalkoja vasten kahisevat pursun varret, nuotion rätinä, aikuisten kahvin juonti, pikkuisen hiiltynyt tikkupulla oksanympärillä. Puheen sorina ja ihmiset, naurua. Se oli varmaan yksi onnellisimmista päivistä jonka muistan.

Tässä olen sisilisko käsissä kuusiaidan takana, jotta näätte minkä ikäinen muistoni minä noin olikaan.