Kuinka mukavasti saa paluun menneisyyteen muistojen muodossa? Vain sillä että vaihtaa reitin. Kuljimpa vaihtelun vuoksi kyrkän puolelta, kun tuota isoa siltaa on tullut rällättyä enemmänkin eli lähes aina. Nyt 3 vuoden ajan, joten nyt nostalgia matkaan kävin etten nyt ihan kalkkeudu tuonne samalle reitille!
Sama vanha tie, muistoissa on lie
Vaihtuneet on maisemat, talot, penkereet
Eläjien kudelmat.
Silti sama vanha tie, tästä kulmasta muistoihin vie.
Nämä askeleet tein kunniaa,
Näillä iloinen taas olin,
Tässä koiraa rapsutin
Tässä tanssin ja sormiani naputin.
Tämän mutkan kaipaukselle omistin,
Tähän kerran kaaduin ja tuonne noin pulahdin.
Askeleet käy jälkiä pitkin, joita ei jäänyt kivi penkeriin, hiekkaan, puuhun, asvalttiin.
Mutta jotain jäi mieleen, tielle
eteen unohduksen, kirjoitettuna koodiin, jota ei voi unohtaa. Sillä tie muistaa ja kulkijoissaan kukoistaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti