Eilen illasta kävelin sillan päästä päähän ja samaan aikaan aurinko sattui laskemaan taivaanrantaa hipovaan pilviverhoon.
Auringonlasku
Kehrä kaunis kultaan sorjan päänsä painaa
Viimehetket kulkee, hopeaa halkoo
Kuvajaistaan kurottaa
Takana piilossa pimeää
Vielä ja vielä pilkistää
Pienen pienet säteet nää
Kunnes painuu mailleen, taa
Vielä silti pilviverhon kultaan saa
Sininen hetki tuloillaan
Minäkin kaipaan nukkumaan
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti