Valittaakko?

Minäkin valitan! Mutta miksi valitamme?  Ja mistä valitamme? Minä olen viikon aikana valittanut kipeistä lihaksista! Koska olen tehnyt treeniä johon lihakseni eivät ole tottuneet? Kukaan kenelle olen tämän kipuni ilmaissut tainnut kysyä miksi? Miksi minä teen uutta treeniä? Miksi? Tuo fiksu kysymys. Taisin vastata koska minulla on aikaa. Tiedän tehneeni jotain tuolla ajalla?  Mutta miksi kerron ja valitan tuosta liikunnan minulle aiheuttamasta kivusta?

Parempi selitykseni kerron kivustani, johon on helppo samaistua, jokainen kun tietää miltä lihaskipu tuntuu. Kerron tämän, jotta voisin kertoa että olen aikonut harrastaa liikuntaa jotta saisin kiinteät vatsalihakset, joista olen unelmoinut  kauan. Miksi en kertonut tätä? Häpeänkö vatsaani tälläisenä kuin se on? Reisiäni?
Onko valittaminen siis vain asian kiertotie, jota emme uskalla kohdata ja sanoa ääneen!

Asia joka häiritsee sehän saa meidät valittamaan, on liian kuuma, on liian kylmä, on liian kova ääninen, minun vatsani on liian löysä ja roikkuva ja aijon tehdä sille muodon muutoksen liikkumalla, liikuttamalla vatsalihaksiani. Tekemällä työtä tämän minua häiritsevän häiriö tilan vuoksi.

Onko valittaminen tila jossa koetaan ettei itse pysty tekemään asialle mitään? Minä valitin kivusta, lihakseni on kipeät, mitä siitä. Onko valittaminen viisasta? Toisaalta on ja ei? Valittaminen asiasta saattaa saada jonkun päässä idean välähtämään. Mietitäänpä miten saada tämä kappale tuonne ylös? Minä veisin sen tikkaita pitkin vaikka se on vaivalloista. Mutta kun se on liian vaivalloista aletaan miettiä parempaa tapaa kuljettaa kappale ylös? Ehkä vinssi? Nostokurki?
Tämä lihaskipuiluni kuuluu siihen valitus ryhmään ettei sille oikein mitään mahda. On vain oltava kivun kanssa. Kun on kuuma mene kylmään, kun on kylmä lämmitä itseä jollain. Tarttua härkää sarvista ja tehdä asialle jotain.

Minulla on jo siis tapaus jossa olen tarttunut toteutukseen, mutta miksi valitan? Koska olemme tottuneet valittamaan kivusta. Jos sinuun koskee siitä pitää kertoa.
Siksikö vanhana valitellaan kaikki vaivat?

Eli kysynkin millä tavoilla kivun saa pois, tiedän syyni lihaskipuuni ja kipu on seuraus. Mutta miten kivun saa heltiämään? Vähenemään nopeammin siihen minä etsin vastausta, tietääkö kukaan?

Haluammeko edes oikeaa vastausta vai haluammeko myötätuntoa? Toisten palvelevan meitä vuorostaan. Vai kerrommeko kivusta koska olemme huolissamme?
Kipu umppari tapauksissa on parasta kertoa ja käydä tutkituttamassa. Mutta on niin monenlaista kipua!

On pääkipua, lihaskipua, on suolisto vaivaa, jotka on ongelmallisia, on ihottumaa, särkyjä, venähdyksiä, murtumia, ahdistusta, surua, ongelmia....

Valitus on oire kivusta tai fyysisestä tai henkisestä tilasta johon halutaan parannus. Jota emme osaa käsitellä tai haluamme siihen lievitystä toisten osalta.

 Tai niinkuin minä tahdoin kertoa miksi lihakseni ovat kipeät, koska seuraan suunnitelmaani toteuttaa jotain mitä olen haaveillut, taisin vain aloittaa väärällä asialla.

 Valitus siis kertoo parannettavan kohdan elämässäsi? Mistä sinä siis valitat?  Ja kuinka usein? Teetkö ympäristösi hulluksi valittamisellasi?
Jos et osaa jotain opettele joko itse tai jonkun osaavan opastuksella.

Tietysti joka murheesta tulee helpompi kantaa kun siitä voi puhua monen kanssa?
Tästä on valitettava, kun en osaa muutakaan vai osaanko?

Valitin tällä viikolla sotkusta kämpässä (en ollut siivonnut)
Valitin likaisista tiskeistä (en ollut tiskannut) (otan tähän kantaa se kuka sotkee se myös sen siivotkoon, sen verta selkärankaa pitäisi jokaiselta löytyä)
Valitin tylsyyttä itsekseni kun en tehnyt mitään.
Valitin tavaroiden paljoutta itse olen ne kämppääni hankkinut! Ja kuljettanut ainakin suurimman osan.
Valitin nälkää kun en ollut syönyt ajoissa
Valitan ilmavaivoista kun en osaa syödä vatsalleni sopivaa ruokaa
Valitan kun vaatteet hiertää enkö siis osaa valita itselleni sopivia vaatteita? (Ne on kyllä kengät mutta silti)
Valitin kun löin jalkani pöydänreunaan osui ketale hermoon oikein imakasti.
Mitä valitukseni kertoo minusta ja mitä valituksesi kertookaan sinusta?