Muistan kuinka mummolassa oli perhoskirja, jota katselin mummin kanssa, muistan oranssi, valkea siipisen perhosen ( aurora perhonen). Muistan kuinka nukuin mummin vieressä seinän puolella etten vain tippuisi sängystä, tuo silloinen mummin laverisänky on nyt minulla. Silloin se tuntui valtavalta vaikka ihan normaali kokoinen se on. Itse oli silloin niin pieni.
Muistan ettei olisi saanut kiipeillä, silti kiivettiin pakastimen päälle istumaan ja uteliaita kun oltiin tutkimaan purppuran värisiä laatikoita kaapin päällä, en muista mitä muuta siellä oli kuin vaaleanpunaiset paplarit.
Muistan kuinka kerättiin mummin kanssa karviaisia ja isoja puutarhavadelmia ja kiikuttiin pihakeinussa kun omat jalat ei vielä yltänyt antamaan vauhtia.
Mummilla oli yleensä aina Ville Vallattomia pakkasessa ja ne oli herkullisia! Niitä sai yhden kun oli käymässä.
 |
| Tälläsiä löysin, mutta muistan niitä olleen myös banaanin makuisia ellen nyt ihan väärin muista |
Mummilassa oli kissoja jättimäinen Roope kissa, joka oli tosi vanha ja sille kalastettiin kaloja. Miisu joka sai pentuja ja muistan kuinka mummin kanssa käytiin katsomassa niitä pikkuisia menijöitä ekan kerran, sitten kun ne oli isompia saatiin niitä itsekkin käydä silittelemässä. Muistan kuinka käytiin yhdessä ruokkimassa nappia, suomenpystykorvaa joka oli aitauksessa ja kuinka haettiin puita isoon leivin uuniin. Muistan että mummi teki älyttömän hyvää ruokaa ja että iltapalaksi sai riks, raks, poks muroja (meillä ei kotona syöty muroja), siksi ne oli jotain hyvin erikoista.
Muistan myös sen että aiheutettiin serkkujen kanssa ehkä harmaitakin hiuksia mummille kun käytiin uimassa eikä hän tullut mukaan katsomaan. Kun kellon tarkkailu ei uivalle lapselle ole mieluisinta puuhaa, meitä ei kuulunut takaisin sovittuun aikaan ja mummi tietysti luuli että on käynyt jotain, ollaanko hukuttu? Kyllä hymy hieman hyytyi kun mummi tuli sitten vastaan tiellä kun lähdettiin takaisin mummillepäin.
Muistan myös sen jättimäisen mummin kolmipyörän, joka oli aivan paras ja sillä rullailtiin pihassa tietä alaspäin.
Mummilassa oli huone, jossa oli takka ja paljon koristetyynyjä, joitten alle piilotimme toisiamme. Se huone haisi makealta, koska huoneessa oli posliinikukka ja sitä kukkaa tuli monet kerrat ihmeteltyä. Oli ne niin epäaidon näköisiä. Kyllä siinä huoneessa tunnistettiin muitakin kasveja, katseltiin koriste-esineitä ja luettiin myös kirjoja.
Ja riehuttiin sohvilla, tehtiin majaa.
Isossa tuvassa oli Singer poljettavaa mallia, mutta hihna oli katkennut, joten saatiin leikkiä polkemalla vauhtia minkä kerettiin, varovainen piti tämänkin kanssa olla ettei sormet jää väliin kun oli kivaa kuljettaa sormea vauhtipyörää pitkin.
Olin mummilassa useana kesänä ja aittakin tuli tutuksi.
Siellä tehtiin mattoa ja poppanaa mummin kanssa, nukuttiin. Mummilla oli värikkäitä pyykkipoikia, joita roikkui aitan pyykkinaruilla.
Ensimmäisen kerran tutustuin mummonluona myös pellavansiemeniin, mietin miten kukaan voi syödä tuollaisia kovia pikku kiviä. Kyllä niitä itsekkin syö jo nyt mutta lapsena en tykännyt.
Parasta oli kuitenkin mummin ruohosipuli penkki portaiden vierustalla, niitä oli paljon ja syötiin niitä aina urakalla.
Mummi oli mukava ihminen ja esikuva, häntä muistan lämmöllä! Minulle hänessä oli omanlaistaan lystikkyyttä ja lempeä hymy, josta aijon pitää kiinni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti