maanantai 29. lokakuuta 2018

Lokakuun noita: Ajantaju


Kuinka monesti noidat vaikuttavat aikaan, kun eivät saa hyvää kohtelua. Kellon kääntäminen tapahtui tuossa viikonloppuna. Miten vähästä aika vaikuttaakaan toimintoihimme, kun olemme johonkin tottuneet ja se muutetaan.  Herätäkkö siis monelta? Nukkuakko vielä?

Ja miten niin kohta on jälleen joulu, vastahan tässä kesää vietettin! Miksi aika tuntuu olevan niin nopea siloin kun se voisi hidastaa ja tahtoisit viettää kivaa aikaa ja kun on tylsää aika ei kulu ei kirveelläkään.

Monesti tulee paljon kello voisi olla fiilis ja ainakin itselläni arvaukset on yleensä väärässä

Joten voimmekin kysyä? Mikä luo ajantunnun mieleen? Kiinnostavuus upottaa itseensä ja vie ajantajua ja tuo tylsyyden määritys saa taas tietoiseksi ajasta.

Eli pitääkö olla tietoisempi ajankäytöstään kun on kivaa? Että tulee fiilis että kerettiinpäs vielä tehdä tämä. Vai onko se ajantajun menetys osa hauskuutta? Ettei tarvitse murehtia paljon kello?

Itse omilla töilläni harrastan herätyskelloa  kun tarvitsee lähteä johonkin ja haluaa tehdä jotain kuten virkata tai piirtää. Ja näin kelloa ei tule vilkuiltua. Auttaa myös tylsissä töissä kuinka nopeasti pystyt täyttämään astia kaapin tai viikkaamaan pyykit tai ihan mitä vain. Haaste tekee tylsistä asioista hauskempia. Kerkeänkö laittaa nuo vielä ennen kellon soimista.

Ja aika kuluu mutta samalla saa aikaan, aika on noituutta!
Mitäs mieltä olette miksi aika kuluu niin eri tuntuisesti?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti