Ellei suorittamis asiaa pysähdy tai vaihda kanavaa silloin ajattelemme kokopäivän. Pitää perehtyä tehtävään asiaan, muttei niihin kaikkiin kerralla! Tavallaan suorittamista, jossa saat levelin ja pääset seuraavan kenttään vasta kun olet suorittanut nämä, joten turha ajatella ennen sitä!
Mietin myös sitä kuinka ajatus lentää kun tiskaa. Kyseessä on helppo mekaaninen homma ja jostain syystä aivoni tykkäävät olla liikkeellä silloin ja on vähän arvoitus mitä mieli ajattelee. Monesti ne on vanhoja ajatuksia, jotka pomppaavat pintaan, mutta toisinaan tuoreetkin käväisevät kilvan vanhojen seassa. Mielen tyhjennys keskittymällä hengitykseen ja kuvittelemalla hengittämään varpaisiin asti on hyvä kikka. Kun tietoisesti ajattelee jotain niin alitajunta hiljenee, sillä ne eivät puhu samaan aikaan ja alitajunta puhuu minulle kuvina.
Ja ellen nää kuvaa en tiedä vastaustakaan johonkin tehtävään, sillä alitajunta kaivelee muistista vastauksen. Toisaalta on jännää tiskatessa nähdä minkä parissa aivot askartelee! Ketä ja mitä ne muistelee? Miten ne asiaa lähestyvät? Mikä ajatus on kuvan alavireenä, pystyn, kannattaako, ei kannata, en pysty, se oli hauskaa, siitä tykkäsin jne. Tavallaan samanlaista itsetutkiskelua mitä voi muilloinkin tehdä. Eli ajatus mitä tutkiskelee on erotettava massasta ennenkuin sitä pohditaan pidempään. Ihan ajatuksen kanssa, erilaisin kysymyksin ja riippuu itsestä kuinka pitkälle tietoisesti haluaa pohtia jotain.
Mutta myös tuo ajatusvirran seuraaminen vain ajatuksella mihin ajatus minua johdattaa, mikä tätä ajatusta seuraa? Entä tätä? Kuinka nämä liittyvät yhteen? Minkä aikaisia ajatuksia nämä on? Sillä huomaan askartelevani ajatus kollaasia, tämän päivän ajatuksista, taaksepäin viikkoa hiipivistä ajatuksista, selkeistä mielessä vallitsevista ajatuksista, tämä pitää tehdä ajatuksista jotka tavallaan kiertävät kehää ennenkuin ne on tehty. Se että niitä ei saa valita ellei esim. Vessahätä aja ykkös paikalle pakko tehdä nyt, sillä keskeytämme sen mitä olimme tekemässä ja se että jatkammeko sitä mitä teimme onkin eri asia, sillä monesti ykköspaikkaa havittelee muutkin tekemättömät työt. On kyllä ihan ok, jos tiskit jättää likoon ja siivoaa välillä muuta keittiössä ja jatkaa sitten. On pysyttävä aiheessa, jotta liukuma monen asian välillä on kannattavaa. Vaatteiden kuljetus samalla pyykkikassiin kun on menossa sinnepäin, se kyllä hidastaa, mutta toimii. Toisaalta tehokkainta on tehdä juuri yksi aihe alue kerrallaan. Vähän sama kun ohjelmoisi aivot monta kertaa samaan toimintoon. On helpompi kerätä yhtä lajia helmiä esim. Etsi siniset, kun siniset on kerätty niin sitten seuraavat. Tai siivotessa pitää kerätä ensin isot roskat pois ja sitten pienet imurilla ja sitten laitanaan ajellaan. Mikä on tehokasta?
Yksi asia kerrallaan! Menisikö tiskaaminen nopeammin jos vain keskittyy tiskaamiseen eikä antaisi ajattelun leijailla? Mutta juuri tuo ajattelun lentäminen rentouttaa....?
Jokainen ajatus luo tunne heijastuman kehoon ja tuo fiiliksen hetkeen, on siis mietittävä mitä ajattelee, jotta ymmärtää mitä tuntee, sillä hetkellä. Joten ajatuksiaan muuttamalla pystyy muuttamaan mielialaa fiilistä miltä kehossa tuntuu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti