tiistai 25. lokakuuta 2016

Teetä 25.Lokakuuta

Afrikka rooibos, mansikkakerma ja päässä pyörii viimeyön uni jossa sekkailtiin autolla, autopesulan kautta aurinkorannalle, koiran silittelyn jälkeen päädyin syntymäpäiväjuhlille, jossa suututin tuon synttärisankarin jonka olevinaan tunsin ja oikeassa maailmassa ei mitään hajua. Päästin sisään ihmisiä takaovista, suuri rikkeeni. Sitten päädyin juttelemaan mummeleiden ja ukkeleiden kanssa josta päädyin jättirekan esittelyyn ja sieltä löytyi kaikkea esittelijästä lähtien. Fiilis oli että se oli enemmän juna kuin rekka mutta rekkaan minä nousin... Sitten jo heräsinkin.

Unet on sinällään jänniä, ne ovat omassa mielessä tuotettua viihdettä.
Tämä uni oli yllättävän elävän tuntuinen pitkästä aikaa ja siksi jäi mieleeni. Seikkailetko sinä unissasi? Minä seikkailen toisinaan että nään omien silmien kautta ja toisinaan niin että nään itseni kokonaan seikkailemassa, ulkopuolisena katsojana mitä minulle tapahtukaa. Aivan kuin olisin valkokangas, jolla kuvapyörii.

Mminun unissani seikkaillaan yleensä monessa paikassa. Kerran näin hyvinkin elävän oven siitä että minua oltiin hautaamassa. Herään arkussa jossa oli vaalea poimutettu sisuskangas, työnnän kepeästi arkun sivuseinän auki. On kaunis aurinkoinen päivä, lähden kävelemään ylösäin kivin päälystettyä polkua nurmikolla.
Kohti kirkkoa ja kirkon ovilta katson arkullenipäin, joka on tummanmahongin värinen. Hautajaisvieraita on arkun toisella puolella ja he laskevat tyhjän arkun.
Minä jään seisomaan katse arkkullepäin. Sitten herään. Se oli todella levollinen uni.

Lento unet ovat harvinaisia mutta sitäkin mielenkiintoisempia, toisinaan ihan vaan lentämistä, toisinaan todella pitkiä loikkia, kolmanneksi leijumista jonkun verran maanyläpuolella.

Painajaisia en ole ihmeemmin lapsuuden jälkeen nähnyt, mutta ahdistava uni tässä toisten mielestä ehkä painajainen. Olin olevinaan ystäväni luona kylässä ja hänellä oli 2 kämppistä. Siinä jotain juteltiin ja sitten toinen otti hanskat kädestään ja kädet olivat reikäisiä ja reijistä näki kuinka kärpäsentoukat liikkuivat ihonalla. Sitten unessa yritin poistaa niitä toukkia pinseteillä.
Sittenkun heräsin oli hieman ahdistuneen ällö olo ja fiilis että olihan ne toukat vain unta.

Tarinankirjoituksen sijaan voisinkin kirjoittaa unipäiväkirjaa marraskuun sillä ne ovat minitarinoita! Sillä en ole saanut inspistä tarinan kanssa ja nään yleensä joka yö unia niin että muistan. Ehkä pelaammekin peliä unta vai totta marraskuussa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti