lauantai 27. kesäkuuta 2015

Musiikista humaltunut!

Jokainen silmäys sinua
oli yhtä juovuttavaa kuin
siemaus viiniä
ellei juovuttavampaakin
jokainen sanasi oli
makeaa sielussani
pastellin väristä euforiaa.

Elämäni. Rakkauteni
oli päihdyttänyt minut
ja huomaamattani
olin joutunut tekoihin
joita en järjissäni
olisi tehnyt!

Ja mitä voikaan elämästään
humaltunut tehdä?
Kuin nauttia humalastaan
ja juhlia! Tehdä ja kokea!

Mitä kaikkea elämällä on
tarjoilla rakastuneelle hölmölle?

Jotkin asiat kääntävät maailmaa!

Ihastua kappaleeseen ja musiikkiin, laulajan sanoihin, äänenpainoihin, jokaiseen kasvon liikkeeseen. Koko olemukseen jota esitys henkii. Seuraava kappale ei teekkään samaa vaikutusta. Se ei ole sama kappale. Ei samat kasvot, ei sama ääni, ei se sama kappale mikä elettiin itsessä voimakkaana, samana henkenä joka itsessä koettiin. Tuo laulu oli samaan aikaan itse ja omat
sanat, kuin laulajan sanat. Ja näin päästyämme laulun sisään, se kertoo omat merkitykset sielussa
juuri vain minulle. Mikä on tärkeää juuri minulle juuri tällä hetkellä.

Huomaamatta tuo euforia ei enää palaa samalla kappaleellakaan, mikään toisinto ei tuo sitä takaisin. Se oli hetken herätys, himmenneille aisteille. Läpi eletty laulu, joka on vain muistutus tunteesta mitä on kokenut, eräänä kauniina päivänä. Ja mitä rakastunut, ihastunut hölmö tekeekään, hän toistaa samaa kaavaa, kuuntelee yhä uudelleen kappaleen tavoittaakseen uudelleen sen tunteen.
Joka kerran muutti elämän. Huomatakseen ettei mikään tuo sitä tunnetta takaisin.

Tuo hetkeen heittäytynyt hetki, olemassa vain nyt, syvällinen kokeminen, itse lauluna oleminen.
Empatia kokea sama mitä laulajakin, tuntea ehkä enemmänkin. Lisäten jokaiseen sanaan merkityksen. Oman elämän kuvan ja tunteen. Käydä läpi elämän tuskan ja rakkauden, Ilon ja surun
matkaten jokaiseen sanaan omin elämän kokemuksineen. Se on kuin tanssi jokaiseen liikkeeseen on ladattuna tunne, jokaiseen sanaan on ladattu tunne ja laulamalla ja tanssimalla jokaisen sanan ja liikeen päästää nuo tunteet irti.

Siksi onkin väliä mitä kukakin kuuntelee, mitä tunteita viljelee ja mitä merkityksiä elämäänsä kerää ja saa niistäkin nauttia ja elää niitä läpi, toisinaan sitä lopulta tulee olemaan surullisenakin onnellinen. Kun pitää jollekkin asialle jättää jäähyväiset ja jatkaa matkaa uusiin kokemuksiin. Mikään ei vie sitä fiilistä pois jonka on kerran saanut kokea, ellei se ole sitten vieläkin voimakkaampi tunne, joka jo ravistelee hereille!

Huomenta siis kaikille! Nauttikaa aamuista, päivistä, illoista ja öistä silloin kun heräsitte!

Jotkin mielenheräämiset nimittäin jäävät iäksi mieleen tarinoina, lauluina ja tansseina!  

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti