Ruokailu: Syön pitääkseni kehon elossa

Tämä syksy on mennyt pohtiessa suhdettani ruokaan ja ruuan suhdetta suolistobakteereilleni!

Syömäni maitohappobakteeri kuuri tasapainotti vatsani tilaa, mutta myös se että syön nyt vähemmän lihaa ja enemmän kasveja kuten kuuluukin syödä. Siksi olen haastanut itseäni kokeilemaan erilaisia ruoka-aineita joita en ole ennen käyttänyt ruuan laitossa. Jätin maidon ja jugurtit ja tyydyin juustoihin. Ja tällä oli selkeä muutos finnien syntymiseen naamassani, joita vielä esiintyy naamassani satunnaisesti, muttei koko aikaisesti. Ja vatsani tuntuu nyt kevyemmältä eikä turvonneelta, joka on ollut vaivana jo useamman vuoden

Olen myös yrittänyt havannoida omaa annoskokoani, jonka syön ja sitä mikä on kylläinen olo muttei täpötäynnä. Se mistä jää hyvä olo ja vaihdoin oman käyttölautaseni pienempään malliin. Että näköni sanoo että syön paljon vaikka söisin normaalisti eli pienennän näin ottamaani ruuan määrää valitsemalla pienemmän lautasen. Lisäksi syödessäni pienempiä annoksia autan mahaani, sillä pienempi annos ruokaa on helpompi käsitellä kerralla kuin iso.

Oli myös valaisevaa nähdä miten sama määrä ruokaa näyttää eri astiassa, joita minulla on, se ettemme ole aivan tietoisia omien astioittemme ruuan vetoisuudesta voi vaikuttaa syömäämme määrään!
Myös se kuinka korkealle ruoka nousee astiassa vaikuttaa annoskokoon etenkin keitoissa! Suosittelen testaamaan!

Muutama ajatus:
Syön pitääkseni kehon elossa, enkä tullakseni täyteen joten minä voin syödä kevyesti sillä ruokaa on tarjolla kun minulle tulee nälkä uudestaan. Hieman vajaa on kauniimpi, kuin kukkurapää, minulle kerran opetettiin näin, joskin salaatti kulhon täyttämisestä mutta mielestäni tämä käy ohjenuoraksi mahan koon pitämisessä samankokoisena, jottei se kasva niin kuin aina ähkyyn vetämisessä

En syö nauttiakseni, vaan nautin syömäni ruuan
Minulla ei ole tarvetta syödä silloin kun kaipaan piristystä, kokeakseni iloa, kokeakseni elämän olevan ihanaa. Minulle on kyllä iloa syödä hyvää ruokaa, mutten hae ruokaa lohdukseni kun elämä potkii päähän. On kyllä myönnettävä kun oma asenne potkii vääriinsuuntiin on fiksua tyydyttää näläntunne, sillä ihmisten ärtyvyys kynnys nälkäisinä on huomattavasti alhaisempi.

Lohtu ruoka? Verrattavissa imeväisen tutin lutkutukseen? Josta vauva hakee turvaa eli onko lohturuoka turvallisuuden tunteen etsimistä? Mihin tunteisiin syötte.

Tähän lienee lisättävä myös herkkujen ja mässyn syöminen, pohdin sitä kun ihminen ottaa sipsin tulee helposti otettaa seuraava ja seuraava. Olemme tottuneet syömään isoja annoksia verrattuna yhteen sipsiin tai karkkiin, syömme siis ns. Annoskoon mukaisen määrän olipa ruoka mitä hyvänsä?!
Karkkipussi on annoskoko niinkuin lautasellinen ruokaa tai sipsipussi, kaikki pitäisi syödä?! Banaanin annoskoko on banaani kuorensisällä! Menikö suklaalevy? Mihin vähäkalorisempaan vaihtaisit? Vai pienempään patukkaan.

Liitä herkku ruuan yhteyteen! Koska koemme syövämme herkkua liian lyhyen ajan! Syömällä ruuan ensin emme tule ahmineeksi ns. Nautinto ruokia ylenpalttisesti, joita käytämme ns. Piristeenä.

Joten oma ajattelumme annoksista on suuressa osassa käyttämäämme ruuan määrään.

Lämmin vai kylmäruoka?
Ihmisen keksittyä tulen on valmistettu ruokaa tulella ja tuo tuli on saanut ruuan imeytymään paremmin suolistossa ja ihmisen saamaan näin enemmän energiaa.
Joten onkin mielenkiintoista pohtia syönkö ruokani sittenkin kylmänä? Sellaisenaan valmistamatta niitä pidemmälle vai vaatiiko suolistoni juuri lämmittämään ruokaa että se saa imeytettyä kaiken tarvitsemansa.  Kuinka suuri osa ruoka-annokseni ruuasta on ns. Kylmää ja kuinka paljon lämmitetty? Lautasmallisi? Eikös näin ajateltuna lämmintä ruokaa siis tulisi syödä vähemmän kuin kylmää?

Omaa lautasmalliaan on ollut hyvä hieman päivittää se oli karannut puolet lihaa ja puolet muuta joten en ihmettele että mahalla on ollut vaikeuksia sulattaa ruokaa. Myös huomattavaa kuidun puutettakin oli jo havaittavissa!

Joten vilkaiskaapa omalle lautaselle vs. Lautasmalli

Liha on vain mauste, ruoka suurimmaksi osaksi kasvipainotteinen. Joten opettelussa kasvisruokia.

Hitaus on puoli ruokaa!
Olen aina saanut kuulla: Oletpa hidas syömään! Itse en taas käsitä mikä hinku ihmisillä on syödä niin nopeasti! Se tieto että 15min ruokailun alusta kuluu kylläisyyden tunteeseen söitpä kuinka paljon tai vähän. Joten miksi söisin paljon? Hitaus antaa aikaa kunnioittaa ruokaa ja jopa maistaa sitä! Pureskelu lisää sylkeä, joka auttaa ruokaa sulamaan! Jos et pureskele vatsa tekee enemmän töitä ja vatsan tyhjenemiseen menee pidempään.

Valitse vesi juomaksesi! Juomissa tulee enemmän energiaa kun tarvitsisi, mehut (vs. Hedelmät), maito, kaakao, kahvi (juon kahvini maidon kanssa), limut...
Tässäkin annoskoot itselläni juoksevat yläkantissa joten otan mieluummin vettä
Kyse ei ole siitä ettenkö silloin tällöin joisikin jotain, vaan siitä että määrällisesti janoon tulee napattua kaksikin mukillista juomaa ja päivän mittaan juotumäärä on jo iso ja itseni tuntien vettä tulee juotua vain janoon ja muita maun takia.