Mielen nuotiolla

Millaista on mielen tuli? Intohimo jotain tekemistä kohtaan
Kuten maalaamani kuvan hahmo istuu lämmittelemässä nuotion valossa. Hän myös sytytti sen! Kuinka intohimo asiaa kohtaan sytytetään?

Eli olentona emme ole intohimomme vaan saamme lämpöä ja voimaa intohimoistamme, kun sytytämme sen ja käytämme sitä, kuten tulta ja lämpöä käytetään ruuan valmistukseen. Kuinka käytänkään intohimoani maalata, piirtää yms. Mitä minä valmistan? Valmistan kuvia, jolla toiset olennot voivat ruokkia mieltään.... Ovatko valmistamani kuvat hyvää ruokaa? Ravitsevatko ne? Närästävätkö ne? Voimaannuttavatko ne? Aiheuttavatko ne aivopieruja?
No jokainen valitsee itse mitä syö ja mitä ei.

Millaista on se himo asiaa kohtaan että sitä on tehtävä?
Se luo vapautta koetella oppimaansa ja uusia rajoja, kuten vaikka oppiessamme pyöräilemään tai uimaan, ensin nautimme vain osaamisesta ja siitä vapauden tunteesta, sitten lähdemme koettamaan millaiset rajat fysiikkamme kestävyys matkassa antaa rajoja tai kehonhallinta tasapainoilun ja temppujen kautta.

Sama kuinka piirustus huijaa silmää luulemaan tasaista paperia kolmiulotteiseksi asiaksi.
Himo sihen millaista rajaa etsimme?
Tahdon tehdä kaunista? Auttaako himo etsimään kauniit kaaret pirustukseen?
Etsimään niitä luonnosta ja toisista kuvista vai antaako himo vain tunteen että kaikki on mahdollista anna mennä vain kyllä sinä osaat! Uskon sinuun. Pystyt siihen. Alku sysäys tekemiseen ja loppu on tekniikkaa ja tekemistä ja niiden hiomista.

Himo tarttua pensseliin ja maalata päässä oleva kuva paperille vai maalata silmien eteen paperille avautuva maisema niinkuin pyöräilijän eteen avautuu aina uusi maisema jokaisen silmänräpäyksen myötä... Jokainen liikkuu, energia muuttaa muotoaan jokainen hetki. Piirtäminen lienee himoa säilyttää kuvaa hetkestä tai asiasta pidempään, sillä mielessä kaikki vaihtuu. Piirtäminen siis luo muistille työkalun säilyttää ja luoda pitempi aikaisia ulottuvuuksia säilyttää tietoa ja jakaa sitä toisille muuttumattomana.

Mikä luo himon jakaa tietoa? Opettamisen halu? Enhän edes mieti mitään piirtäessäni tai maalatessani? Mitä kuvalla haluan kertoa? Miksi maalasin sen?
Kopioinko jo tässä hetkessä olevaa maailmaa vai mieleeni piirtynyttä maailmaa? Millaisia reaktioita taiteeni synnyttää? Mikä on taiteeni tarkoitus ilahduttaa, lohduttaa, saada kokemaan jotain? Olla jollain tapaa jotain sanova? Mitä se sanoo? Onko se lopulta vain mieleni tapa tyhjentää itsensä ja rentoutua?
Jos on millaisia asioita mieleni tyhjentää paperille? Käsittelenkö tunnetta joka tulee paperille?

Onko himonhallinta tulenhallintaa? Sitä pitää hallita ja käyttää niin ettei se riistäydy käsistä ja polta kaikkea. Onko mielemme intohimojemme tulisija. Takka, uuni... Joka lämmittää innolla kehomme kiertovettä. Tein ihmisestä talon ajatuksellani.

Miten himo ajaa meitä eteenpäin? Mitä tahdomme saavuttaa? Mikä on saavutettujen osaamisten lopputulos? Maksaako kukaan minulle oppimastani? Saanko koskaan palkkaa tekemästäni työstä?? Intohimo ei kysele palkkaa sillä tekeminen on jo itsessään palkka. Intohimo on himoa tehdä jotain.

Entä kun on himo, mutta ei tarvetta. Esimerkkinä himo virkata, muttei mitään tarvetta virkatuille tuotteille. Tai himo syödä vaikkei olisi nälkä.
Se ettei pysty lopettamaan tekemistä on pakkomielle.  Mutta onko sanaa tarpeettomalle himolle?

Mikä himon tekemiseen sytyttää? Jonkin asiassa on oltava mukavaa, myötämielistä että tahtoo edetä vaikka tuntuisi vaikealtakin. Asian tekemisen palkitsevuus vai pakkopulla? Mielekkyyden ja ilon löytäminen tekemiseen. Lopulta voi kysyä ohjelmoiko ihminen itsensä onnelliseen tunteeseen tuolla toiminnalla? Kokeakseen onnen tunnetta? Milloin koet olevasi onnellinen?
Tehtyäsi jotain! Vaikka poikkeuksiakin on.

Eli tekemällä asioista innostavia tunnepohjaisesti silloin olemme onnellisia tehdessämme asioita jotka innostavat!

Lopuksi

Minä piirrän ja maalaan koska silloin koen olevani onnellinnen, ihanaa päivän jatkoa!