Miten aika liittyy kaikkeen? Vaikka sillä että onko minulla aikaa kysyä nämä kysymykset? Onko minulla aikaa tehdä tämä? Onko aikaa olla? Aikaa syödä? Vielä on aikaa? Missä ajassa olemme, kuinka toimimme aikamme kanssa? Mitä annamme ajalle? Mitä aika meille merkitsee? Vai mitä me merkitsemme aikaan? Millaiseen aikaan saavuin? Minulta menee aikaa kun olet täällä? Kuinka aikasi käyttäisit, jos en olisi täällä? Miksi tuhlaat omaa aikaasi kanssani ja samalla tuhlaat minunkin ellet ole se kuka luulet tässä ajassa olevasi. Miksi aika kanssani saa sinut tuhlaamaan ylivarojesi. Kun minä annan oman aikani sinun käyttöösi? Onko suurinta tuhlausta olla käyttämättä mitään? Ja ellemme käytä aikaamme se kuluu siltikkin. Käyttämätön saha ruostui entä käytetty saha ruostuiko se yhtä nopeasti? Hajosiko se yhtä nopeasti? Mitä aika sille teki? Riippuu siitä missä saha oli millaisen käyttäjän käsissä? Riippuu siitä miten ja missä käyttäjä käytti sahaa, siitä mitä hän sai aikaan. Mitä väliä sillä on aikaan mitä saamme aikaan? Saada aikaan? Teinkö tulen? En käytin sitä tietyn ajan ja sitten se sammui. Teinkö ruuan? En sekoitin aineita ja ruokin sillä itseni ja kaikki tuo vei oman aikansa. Käytän aikaani, jotta voin käyttää aikaani. Mihin? Mihin aikamme kuluu? Mihin käytämme aikamme? Miksi käytämme aikaa? Sehän kuluu itsestään? Onko aika väline? Kuinka aikaa käytetään? Mikä on hyvää käyttöä ja mikä huonoa? Sanoppa se ajallaan! Mitä itse tahdomme ajasta? Mihin sen säästää tai tuhlata? Missä ajassa olla?
Onko aika kellojen tikitys? Onko se viisareiden liike? Päivänkierto? Yön pituus? Onko aika olemassa olon hetki? Vai olemassa olon muodon liikkeen mitta? Mutta eikö aika ole kaikki olemassa olot yhteensä? Kaikki olemassa oleva? Me mittaamme aikaa, ja meille aika alkaa ja päättyy syntymästä kuolemaan, sekö on elämän mitta? Olemassa olon määritelmä? Käytön määritelmä? Oman käytöksemme määritelmä. Aikamme mitta? Mitä aika on? Aika kuluu kaikkialla ja kaikella, eri pituisina olemassa olon jaksoina ja itse näämme vain ympärillämme lähellämme tapahtuvan ajan, näämme aikaa historiaamme, näämme tämän hetken tapahtuvan koko ajan ja muuttuvan menneeksi, vanhoiksi ajatuksiksi. Ovatko ajatukset aikaa?
Käytettyä aikaa? Tiivistettyä aikaa? Onko aika tiivistynyt ajatukseen sen käytön? Onko ajattelu olemassa olon käyttöä ja aikaa? Ajattelu käyttää aikaa ja omaa olemassa oloa. Mitä ajan ajattelu auttaa? Tappamaan aikaa? Miksi aika kuolee kun se kuluu? Mutta sitähän se on olemassa olo kuolee kun sitä kulutetaan ja se kuolee ja kuluu silti vaikkei sitä käytettäisi. Mitä aika on? Olemassa olon kuoleman mittari? Vai olemassa olon elon mittari? Paljon on vielä jäljellä kellossa, joka aikaasi tikittää? Meistä kukaan ei tiedä mikä elon mittamme on? Loppu kyllä huomataan, muttei matkaa siinä varrella. Aikojen saatossa. Vai huomataanko? Moni huomaa sen ajan joka puuttuu? Moni tahtoo aikaa lisää? Moni varastaa sitä toisilta? Moni käyttää ja moni jättää käyttämättä vai nauttii käyttämättömyydestä. Moni uskoo että on aika että heidät huomataan, moni uskoo että on aika jolloin heidät hyljätään, moni uskoo aikaan kun on kaunis, ruma jne. Ehkä se on totta? Mihin aikamme käytämme minkä uskomme olevan totta? Mikä on aikani tarkoitus tässä maaimassa tässä hetkessä? Mikä on aikani olla tänään?
Aika tuntuu varkaalle, se hävittää kaiken josta nautimme. Se vie ajan. Se vie pahan jos annamme ajalle, vapauden, unohduttaa nuo pahat ja vihaiset ajatukset. Aika tappaa hyvän se tappaa pahan se tappaa kaikki. Se hajottaa ja irrottaa, repii irti. Aika myös korjaa, sitoo ja luo uutta, aika onko se olemassa olon olemassa oloa? Jos mikään ei olisi mitään, olisiko silloin mitään, mitä se olisi silloin se olisi jotain. Kaikkea on olemassa, olemassa on kaikkea, mutemme nää siitä kuin pienen palan sen takia, kuin elämäni on ajan mitattavissa eli olemassa vain tietyn aikaa? Joten olemassa ei ole kaikkea? Sillä kun kuolen, mitä kaikki se tietoisuus tai ymmärrys, ajatukset, koetut hetket, ne jotka tekevät minusta minut tekevät? Kehoni muuttuu mullaksi/ tuhkaksi... mutta mitä aika tekee ajatuksille ja sille kuka olen?
Mitä aika tekee oleville kun ne kuolevat? Miksi miksi kaikki oleva päätyisi taivaaseen? Sehän olisi vain uusinta samasta aikojen kulusta saman mittaisena, sillä miksi kaikki voisi elää ikuisen olemassa olon? Se olisi kaikki aika ja olemassa olo. Paikoilleen jämähtänyt todellisuus. Ja jos palaamme maahan toiseen olo muotoon oppimaan lisää? Oppimaan lisää mistä? Ymmärtääksemme mitä? Jotta voisimme tehdä mitä? Mitä olemassa olo on? Aikaa jota elämme? Kuinka tärkeänä sitä pidämme? Mitä väliä on olemassa olosta? Jos kuolemme jälleen elääksemme, tietämättä mitään mistään mitenkään. Olemme olematta mitään kun synnymme vai olemmeko? Vauva kuinka määrittelet vauvan? Onko vauvan mieli tyhjä taulu? Vai muistammeko edellisen elämän? Jos näin on miksi aika pyyhkii sen pois? Jotta voimme olla olemassa ja jotain muuta mitä olemme olleet? Miksi aika unohduttaa? Miten ajan jaksot alkavat ja kuolevat? Mittaamme, lapsuutta, nuoruutta, aikuisuutta, vanhuutta, lapsettomuutta ja lapsien määrää. Mutta mitä aika on? Vaikka osaammekin määritellä sen jaksoja, emme vielä osaa määritellä aikaa.
Aika on jotain hienoa jota en vielä ymmärrä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti