perjantai 3. lokakuuta 2014

Ajatuksia, ajattelusta

Sinä olet täällä maailmassa itsesi takia. Olet oppimassa kuinka olla oma itsesi ja kuinka olla toisten seurassa.

Kaikilla on tunteet, tunnet ne itsesi kautta ja nuo tunteet voivat olla vääriäkin. Ne on ehkä nimetty väärin kokemuksena. Odotus arvon takia esim. toiset tuijottavat minua tai minä epäonnistun. Tuo odotus arvo, olettamus itsestä ja toisista on negatiivinen yleensä. Se voi olla myös nämä ihmiset uskovat ja luottavat minuun/ Nämä ihmiset antavat minun olla omaitseni/ Minä onnistun. Olen saman arvoinen kuin  kuka tahansa ja erilaisuuden tunne johtuu siitä että kaikki vain eivät vielä ole oppineet minkä arvoisia he ovat.

Annan teille kortin peluu esimerkin
Jakaja on todellinen, kortit jotka hän jakaa on todellisia, pelaajat on todellisia. Peli on olematta. Se on perustettu säännöille korttien arvoista. Kaikki kortit on samanlaisia ennekuin niihin isketään "Leima" peliä varten, joka tekee siitä jonkin arvoisen. Nuo leima arvot on lyöty sääntöjen mukaan joten päästään kysymykseen kuka keksi säännöt? Kuka on se joka määrittelee arvon?

Millä arvoilla sinä pelaat? tasa-arvolla vai eri arvolla. Myönnän että Peli on jännittävämpää eri arvoilla itsekkin korttia pelanneena. Toisaalta tasa-arvoisessa kaikki voittaa ja häviää samaan aikaan. Mitä sillä saavutetaan? Peli häviää. Kuka pelaa tuota peliä?

Minä olen mielummin pelaamatta, koska tahdon olla oppimassa elämästä ja olen oppinut että itsenään oleminen on tärkeää ja ilman odotuksia elämä on paljon mukavampaa, vapaampaa ja kulkee omalla painollaan. Ja kun minulla on odotuksia ne on mielummin myönteisiä. Kommunikointi on tärkeää, koska silloin ymmärtää toisiakin paremmin.

Olen hyvin pitkään ollut oman ajatus kelauksen vankina ja tajusin kuinka paljon olen kelannut noita samoja  tapahtumia päässäni. Vähän sama asia kuin tekisi samasta asiasta kopioita muistiin ja nuo kopiot ja kopion kopiot vain huononevat kopio kopiolta, kun tuota kelaus toimintaa jatkaa. Tekee kertakaikkisen huonoa muistijälkeä itselleen.

Olen itse vastuussa omista ajatuksistani ja siitä millä ruokin ajatuksiani. Olen oppinut päästämään suuresta joukosta pelkojani irti kun olen huomannut milloin kelattu huono filmi on alkanut pyöriä mielessä. Päästän irti, jätän takertumatta tuohon pätkään, se tulee se menee. Huomioin sen olemassa olon, lopetin vain takertumisen siihen. Sammutan filmin, enkä kelaa sitä. Sammutan koska tiedän jo käsitelleeni sen ja olen valmis unohtamaan ja aivoihini tulee näin tilaa ajatella muuta.

Olen vähättelemättä kenenkään kokemuksia, koska voin vain tietää mitä itsetunnen itseni kautta ja syvästi toivon että pystytte luopumaan noista teille ehkä haitaksikin asti olevista ajattelumalleista, koska silloin kun ajattelette noita ajatuksia elätte menneessä ettekä nykyisyydessä jossa vain voimme vaikuttaa.

Meistä jokainen vaikuttaa valinnoillaan maailmaan ja ihmisiin ympärillämme. Me itse valitsemme millaisia olemme. Ajatus: Että itse vaikuttaa ja tekee oman yhteisönsä hyväksi asioita on suuri harppaus näkemään suurempi kuva omalle toiminnalleen ja siihen mitä tekee. Välillä tulee tunne että näkee uusin silmin maailmaa, koska minäkin olen se mikä vaikuttaa lopputulokseen. Muutokseen.

Toivon että saatte vapautuksen odotuksien ajattelusta, uskomuksista ja että saatte ymmärryksen että odotus on vaatimus toiselta/itseltämme että jotain voi tapahtua. Kuka odottaa ja ketä? Aika on odotuttajan puolella.
Nuo odotuksien ehdot lukitsevat ja rajoittavat itseä ja elämää, omaa ja toisten. Kun noita lukkoja on paljon / tosipaljon tulee ahdistus, masennus ja toiminta kyvyttömyys, tekemättömyys ilman ulos pääsyä. Kuihtuminen joka johtaa kyvyttömyyteen tehdä omia valintoja joka taas tiputtaa oman arvontunnetta ja johtaa täydelliseen riippuvuuteen toisesta/toisista ja lukkiutuminen jatkuu kasvaen kasvamistaan isonevana noidan kehänä, joka ruokkii itse itseään. Nuo odotuksien "lupaukset" tarvitsevat luvan olla jotain. Kysyä lupaa saako tehdä jotain, joka johtaa taas alistumiseen toisen määräysvaltaan ja on näin jollain tapaa sokeasti totteleva ilman omia ajatuksia. Ja tämä vastakohta, joka alistaa toista on ylpistynyt vallankäyttäjä, joka kokee olevansa enemmän kuin ihminen, enemmän kuin tuo toinen ihminen. Ihmisiähän me kaikki ollaan.

Omakohtaisena kokemuksena kerron että olen hävennyt itseäni, minussa oli aina jotain vikaa enkä voinut tämän ajatuksen takia olla omaitseni vapaasti, ennenkuin ymmärsin oman arvoni ja sen että minä itse määrään sen mihin käytän energiani. Sen ettei minussa ole mitään vikaa. Saan olla omaitseni, toisten ajatuksista huolimatta. Minullakin on ajatukset ja ne ovat vain minun tämän hetkiset ajatukseni. Minä olen se joka löytää minun oman tieni ja tapani kulkea sillä. Mitkä ovat merkit joita seuraan? Minä olen yksilö yhteisössä ja niin olet sinäkin ja sillä on merkitystä mitä sinä teet! Sillä SINÄ olet juuri se ihminen joka voi muuttaa toisen ihmisen elämän täydellisesti, muuttaa hänen päivänsä paremmaksi.

Ja toivon että jatkatte elämän matkaa uudella ajatuksen tasolla!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti