Elämä kalvaa raatimiestä,
Silppuaa hän papereitaan,
Setvii tilaisuuksia, jotka ohitti
Kavala unohduksen tunne
Hiipii takaraivolta vatsaan
Mikä neuvoksi nälkään,
joka ei päästä otteestaan,
Hirttää sielun hiljalleen,
Hukuttaa tunteeseen,
Joka ei juomallakaan lähde pois.
Ennen kuin vääryys korjataan,
Ei ennenkuin tunnustus on myönnetty,
Nuo tavallaan kavalletut varat,
Takaisin maksettua kun saa,
Kunnes omatunto on puhdas
Ei ennen voi uutta aloittaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti