Jalat

Jalat olette hellää kosketusta vailla,

Kuljette kivisimmät esteet,

Lepäätte varjoissa,

katse kiertää teidät,

piilotamme teidät 

sukkiin, kenkiin

Kaiken alle.

Hiki, kipu, hankaumat, 

piilostanne hiljaa kuiskaatte, kun

haluatte balsamia haavoillenne, 

ette muuten enää jaksa.

Lipuvat kilometrit 

ja askeleet, 

Aukiot, hiekkatiet 

ja kallio tasanteet.

Sammalpedit, 

nurmikot ja

asvalttiviidakot.

Kahlaatte järvenpohjalla,

Otatte vastaan pistot lukuisat,

Paljain jaloin kulkevat

Enkö voisi jo levähtää,

Muistaa teitä jalat,

kuin vanhaa ystävää.

Sillä te minun tukeni,

liikkuma avuni,

Ilman teitä,

Menoni paljon 

hitaampaa olisi.

Siispä tähän hetkeen,

mä hemmottelen teitä

Rasvausta ootte vailla,

Suihkun raikkaana, 

kokeneet aikalailla

Sitä

Pientä kosketusta vailla.

Siispä annan tänään teille

hellimmän hierontani,

Sen ootte ansainneet

Rakkaat jalkani,

Jotta jaksatte kantaa 

jäälleen eteenpäin