Kuinka monesti mietimme mitä toiset ajattelevatkaan meistä. Mietimme mitä muut ajattelee? Miksi kokisin häpeän tunnetta ilmaistessani itseäni. Sitähän tässä pitäisi hävetä että pidättelee itseään vain ajatuksella mitähän muut ajattelee.
Itsellä tämä liittyy huomaamattomuuteen ja virheiden pelkoon ja juontuu koulunpenkille vääriin vastauksiin joille naurettiin. Se on johtanut siihen että piilottelen omaa ääntäni. Itsevarmuus itseen ja omiin vastauksiin aleni.
Tiedätkö siis millainen on sinun johtajuutesi, sinun äänesi? Itsevarmuutesi koko voimasi? Mitä siitä jos vastaa väärin, vastauksia on rajattomasti.
Joten anna itsesi nauraa ja päästä itsesi kahleista! Olla todellinen sinä.
Anna itsesi vastata ja osallistua keskusteluihin. Älä anna menneisyyden itsesi ajatuksen olla nykyisen itsesi tiellä! Sillä olet kokeillut tuota ajatusta jo tänne asti eikä se ole kivaa kantaa mukana. Joten anna sen jo mennä ja irrota turha ajatus kulku pois!
Sillä nauravat ihmiset tuovat pilkahduksia onnellisuudesta toisten elämään, saavat hymyn huulille. Naura omille virheille, naura kun naurattaa! Sinä määräät siitä kuinka sinä elät omaa elämääsi!
Hyvästit turhalle ajattelulle! Kukaan meistä ei tarvitse sitä painolastia kannettavakseen. Sillä on tärkeämpääkin tekemistä! Kuin hautoa omaa ajatusta siitä mitähän muut ajattelee. Miten muut tämän tekisivät on jo parempi ajatus, mutta toisaalta jo pelkkä ajattelu vie spontaanilta toiminnalta tilan! Tuoreuden!
Haastan ihmisiä tekemään ajattelun sijasta! Myös itseäni! Olemaan huomionkohteena ja olemaan oma äänensä! Ihminen ilman ääntä on aina seuraaja, ihminen jolla on ääni on johtaja.
Minne sinä johdat ihmisiä! Mihin osaat ohjata? Mitä opettaa!
Sillä vain opettamalla tietojesi ja taitojesi suuruus pistetään koetukselle.
Osaamisensa opettaminen toiselle on suuruutta jonka toinen saa lahjaksi. Mikä on koko yhteisön hyväksi sillä jokainen opittu asia käytössä palvelee toisiakin.
Sillä olemme peilejä toisillemme ja toteutamme sitä minkä näemme. Peilaamme sitä joten jokaisella on vastuu siitä minkä he itsestään antavat peilattavaksi!
Olkaa aitoja! Älkää pantatko itseänne! Näyttäkää tunteenne spontaanisti! Älkää pantatko niitä sillä ne kasvavat ajatuksissa, selittäkää vihanne kun olette vihaisia. Ymmärtäkää suruanne, tuskaanne ja antakaa sen lähteä! Nauttikaa ilostanne ja antakaa sen levitä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti