lauantai 29. huhtikuuta 2017

Miksi minusta tulisi sinun toiveidesi kaltainen?

Miksi minusta tulisi sinun toiveidesi kaltainen? Tämäpä kysymys johon on vastaisin on aivan sama mitä toivot, sillä minä päätän, mitä minusta tulee!
Se miksi minusta tulisi toiveen kaltainen riippuu toiveesta ja siitä mitä itse olen siitä mieltä ja mitä ajattelen asiasta, kannattaako minun oppia tämä?

Anna ihmisten määritellä itsensä

Voit olla ohjaamassa suuntaan seuraavaan,
kun askel askeleelta kuljen paikkaan seuraavaan.
Voit olla neuvomassa, antaa ohjeita
mutta mun täytyy tehdä työni, kun haluun oppia
Siis älä ole eessä, älä kaikkee multa kiellä
anna mun väärin tehdä, vaaroja kokea
sillä en halua olla, elämälleni sokea!

Voit olla auttamassa, kantaa osan vastuusta
Anna mun itse löytää, kaikkea kokeilla
kantaa kaikki vastuu tyhmistä teoista
Anna mun itse löytää, kuka mä oon
sillä muuten et tunne
Minua, et sitä mikä oon
ja olisin vain toive, jostain
jota en koskaan oo!

En ole toiveesi, en ajatuksesi
Olen olento omillaan, joten
tehdään yhteistyötä
niin opit mut tuntemaan!



Miksi olisin toisten toiveiden kaltainen,sillä hyvä jos osaan olla omien toiveideni kaltainen! Miksi on tärkeää oppia tuntemaan toinen? Sillä emme koskaan tiedä mitä löytyy kenenkin lahjojen arkusta!



Ystävieni joukossa on piirtäjiä, joiden töitä en ole nähnyt pitkään aikaan. Laulajia joiden laulua, en ole kuullut,  runoilijoita joita en ole nähnyt koskaan kynä kädessä. Leipureita joiden intohimo näkyy tarjottavissa vain kävijöille jne.
Mikään lahjan näkyminen ei ole ilmiselvää, sillä monet piilottelevet lahjojaan ja näyttävät ne vain harvoille ja valituille.

Se ettei meidän pitäisi koskaan arvottaa kenenkään työtä toiseen taiteen tai työn lajiin, kuinka voi sanoa onko talonrakentaja parempi kuin taiteilija? Onko tuomari parempi kuin maalari. Taiteilijahan rakentaa kankaalle kuvan, josta voi olla pitempään iloa kuin talosta ja talo voi olla tuon taiteilijan koti. Maalari on yhtä tavalla tuomari, joka määrää talon maalien levittämisestä, kun pohja työ jää huonoksi niin maali raahisee alas. Tuomari maalaa kuvan ihmisten mieliin päätöksellään onko parempi tämän olla tuomittu vai tuomitsematon? Onko urheilu parempaa kuin henkien pelastaminen?

Se että toivoo toisesta kokoajan jotain sokaisee tämän hetken huomion osoitukset siitä mistä ihminen on oikeasti kiinnostunut. Se että toivoo toisesta jotain heittää odotusten varjon ylle, ja siinä mitataan omanpään pitäminen ja miellyttämisen halu. Miellyttäminen toisen toiveen mukaan syö voimaa ja siksi siitä on riistäydyttävä irti, jotta voi elää omaa elämää. Tarkoitan vain että saa olla miellyttävä ja täyttää toistenkin toiveita, sen on vain tapahduttava omasta halusta tehdä niin. Ei pakosta. Vain kun se on linjassa omien ajatusten kanssa...

Jokaisella meistä on oma elämä elettävänä, kyse on lienee siitä keskitymmekö omaan elämäämme ja sen elämiseen vai kommentoimaan sitä kuinka toisten tulisi elää heidän elämäänsä? Ja vain sen takia koska itse kuvittelemme että oma tapamme olisi paras tapa elää! 




Sama kuin vaatisin kaikkia läheisiäni kirjoittamaan blogia, syömään samaa ruokaa kuin itse syön, urheilemaan niinkuin urheilen jne. En tahdo tehdä ihmisistä kopioitani tahdon oppia tuntemaan heidät sellaisina ihmisinä kuin he ovat sillä he tekevät kanssani yhteistyötä ja opin heiltä kun he ovat omia itsejään paremmin kuin se että he yrittävät olla jotain mitä he eivät ole.

Kyse lienee kaikilla siitä milloin löydämme omat tyylimme tehdä asioita?
Ja sekin löytyy vain tekemällä!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti