Mietelmä tältä päivältä
Sinun on rakastettava itseäsi välillä,
se on meidän kaikkien eheyden kannalta tärkeää.
Sinun on rakastettava myös vihollista itsessäsi,
jotta ymmärrät ystävyys suhteiden arvon.
Jokaisesta meistä löytyy montapuolta,
osia emme ole edes valmiit näkemään ja silti näämme ne.
Ja vasta kun tunnemme ne kaikki puolet, ja rakastamme niitä,
vasta silloin voimme olla eheitä.
Ja jo kaiken tämän kaiken ymmärtäminen tekee meistä eheämpiä,
ymmärtäminen että on kehityttävä ihmisenä
ja opittava omalla tahdilla elämästä asioita,
sen eri tasoja.
Jokainen tunne on osa minua, enkä puhunut heidän kieltään, minun oli kuunneltava tarkkaan, ymmärrettävä milloin he puhuivat ja miksi he puhuivat. Kuunnella heidän sanojaan, opittava heidän kielensä. Minun oli katsottava heitä silmästä silmään, ystävystyttävä heidän kanssaan, opeteltava heidän tapansa. Pystynkö rakastamaan vihan tunnetta? Pystynkö rakastamaan kipua? Pystynkö rakastamaan mustasukkaisuutta? Epäilystä? Pystynkö rakastamaan niitä maltillisesti ja lepyttämään ne rakkaudellani? Hyväksynnälläni, sillä että ne ovat olemassa. Ymmärtämällä niiden olemassa olon osaksi itseäni, osaksi kokemus pohjaani. Ymmärränkö suruani? Ymmärränkö pettymyksiäni? Ymmärränkö olevaisuuttani?
Itse kävelen tällä hetkellä terveyden tasolla, ymmärtämässä itseäni ja omaa terveyden tilaani? Kokemuskirjoani, jonka olen saanut aikaan elämällä jonka olen elänyt ja mitä tuntemuksia niihin on sisältänyt, koska siten tiedän mitä minun on vielä kokeiltava löytääkseni ne uudet muodot kertoa maailmasta, eheämpänä koska osaan nimetä mitä elämääni on jäänyt minulle merkityksillisinä viesteinä muistiin. Mihin muistini asiat on yhdistänyt? Mitä kaikkea minä muistan? Muistanko, kaatumisten kivun? Onnistumisten riemun? Rakkauden tunteen? Polttavan katkeruuden? Mikä tunne polttikaan muiston mieleeni? Oliko se jotain mitä en ollut vielä kokenut? Miksi?
Oliko se yöllinen kävely joka seurasi minua monet vuodet? Oliko se yö joka kaipasi seuraani? vai minä yön pimeyttä seurakseni? Löytääkseni ajatukseni. Tahdoiko jälleen tuntea talven kylmyyden paljaalla ihollani? Paljaissa varpaissani joita sitten lämmitettiin kuumaa patteria vasten? Tahdonko edelleen äärikokemuksia? jotka kuljettavat laidasta laitaan ja ravistavat? Muuttavat selkeästi muotoa? Tahdonko jälleen jäädä kiinni jotta voin pyristellä vapaaksi? Löysinkö huomiosi? Vai kadotitko sen jo? Milloin elämä ravistelee silmääsi ja silmäsi sinua? Mikä näky sen tekisi? Miksi?
Mikä ravistelisi sieluasi? Mikä koko elämääsi? Mikä tunne sen sinulle tekisi? Mikä ajatus sen sinulle tekisi? Millainen elämä sen tekisi? koko kokemus? Mistä palasista elämäsi sinua koostaa?
Mitä elämäsi sinussa esiin tuo?
Menneisyyden palasista löytyy viisauksia, jolloin olet muokkautunut, kyse on siitä ymmärrätkö menneisyytesi valot ja varjot? Elämäsi mieleen jättämät muistutukset?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti