luvaten autuaan unen rauhan
kuin pilvien lipuva sointi taivaan meressä
Hengitän raskasta kulkuani,
päivät ovat sumentaneet silmäni,
en muista enää sitä kauneutta
jonka näin, mutta sydämeni muistaa
ja laulaa minulle näin
Pilvet ja aurinko,
lämmin kesä,
lintujen laulu,
muisto
rakas
hiljaisuus
syksy
lumisade
kosketus poskella
kauan kaivattu halaus
tanssi joka kantaa askeleet
puiden havina
veden pinnan väreily
lipuva aalto
menetettynä päästetty vapaaksi
palaa yhä uudelleen rantaan
nuotion tuli
räiskyvät kipinät
lomittuvat sormet
yhä uudelleen soiva sävel
hengitys
sydän joka soi
soittorasia
josta silmät eivät
tohdi päästää irti.
siveltimen kosketus
hennon höyhenen tuulahdus
matka
pidä vielä kiinni
kirje
en edelleenkään tiedä
hyvästit
ja jälleen näkeminen
kaipaus
tuska
suru
menetys
uusipäivä
hengitä
askeleet vaipuvat lumeen
kirkkaat timantit pistävät
jokainen kylmempi toistaan
routa
ruhjoo
ja runtelee
kalpenee elämä
ystävänä kuolema
sivelee hiuksia
tuudittaen pimeälle tielle
jostain pilkahtaa
jälleen lämpö
sulava tunne,
kuuma polte
herättää väsyneen
suudelma otsalle
keuhkot täyttyvät ilmalla
elämä säihkyy kastepisaroissa
uuden aamun auringossa
sisällä menneen talven kalvava tunne
haipuva kylmyys katoaa lopulta
vehreät lehdet
kukkien loisto
polut ja hiekkatiet
pilvet ja aurinko
lämmin kesä jälleen...
Hento musiikki soi ystävänä vierellä
luvaten autuaan unen rauhan
kuin pilvien lipuva sointi taivaan meressä
taittaa syksyn kukkaset, talven uneen
ja keväällä sydän jälleen laulaa lauluaan
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti