Päivät lomittuvat toisiinsa,
ja vuodet vaihtuvat.
Tiedänkö mitä on elää kanssasi,
Tiedän kuka olet,
Minun on toisinaan ikävä,
Jotain vanhaa asiaa,
Sellaista jonka vain sinä muistat
Enkä tohdi sitä ääneen sanoa
Hyräilen hiljaa, kuulet sen
Muistat ja tulet luoksein
Kanssasi
jatkamme iltaa.
Nostamme maljamme
kaatuneille ja
jatkamme juttelua hiljaa
Kanssasi
on niin erilaista
Ymmärrät
Ei tarvitse selittää kaikkea
Tiedät kuka olen
Kanssasi
elämä on elämisen arvoista
Vaikka toisinaan
sekin osaa yllättää
uusin kujein
Kanssasi
Mieleni lepää,
sydämeni herää
Tahdon vain olla
kanssasi tämänkin hetken
Ja noissa hetkissä elän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti