torstai 2. huhtikuuta 2020

Pouta pilviä


Jäin kuuntelemaan sanoja menneestä,
tajusinko vasta nyt sanojen merkityksen?

On asioita joissa on jotain joka on jäänyt mieleen, niitä mutustelee uudelleen ja uudelleen, miettii miksi ne jäivät mieleen.
Aivan kuin jotain olisi mennyt väärin, niissä on jotain outoa, jotain jota ei ymmärretty, jotain jota ei sanottu silloin.
Koska Ei ymmärretty. Sellainen kesken eräinen tunnelma

Toiset kertovat tarinoita ja sitten lopulta tajunta räjähtää, sitäkö se oli? Voi minua, enkö oikeasti nähnyt sitä? Tuota noin yksinkertaista asiaa, missä mieleni askarteli, ettei niihin silloin mahtunut muuta. Entä jos olisin ymmärtänyt? Missä olisin nyt mikä olisi muuttunut? Olisiko mikään muuttunut.
Onko vastauksia, liian myöhäistä antaa?

Muistaako toinen vuosien takaa samat asiat? 
Kesken kuin pouta pilvien täkki, tilkut hajallaan taivaalla, ajatukset irrallaan
puolittain valmiina, haihtuvatko pilvet vai kasvaako pilvet yhteen?  Tilkkutäkki virkattuja, silmukoita, rakentuneet pikkuhiljaa. En tohtisi purkaa kauniita tilkkuja, rakentaisiko niistä jotain uutta? 

Jotain pienempää kuin täkki?

Ajatus joka ei päästänyt ottettaan, kuin solmu jonka tarvitsi aukaista.
Millainen solmu, sellainen ratkaisu, kuinka ajatus leikataan irti? Ja yksin kertaisesti poistetaan välistä kaikki ja sidotaan yksinkertaisin solmu , liitos 
Sillä elämässä ei ole irrallisia langanpäitä, vaikka toisinaan ajatukset tuntuvat irrallisilta.
Nekin ovat aina jonkin ajatus kulun tulos,
Kaikki kerrostuu toistensa päälle, vuosi vuodelta.

Nämä  mieleen jääneet ajatukset tulevat vuosien läpi kuin neula työntyisi kankaiden läpi. Ne ovat juuri se asia, joka sitoo kaiken yhteen, ompelee päiviä ja vuosia yhteen.

En vain nää mitä on tulossa, mutta tietääkö kukaan ja jos tietäisi niin tekisikö kukaan niinkuin on tarkoitus tapahtua?

Monet kertovat jälkikäteen kuinka heidän kehityksensä joksikin alan ammattilaiseksi, jälkikäteen selvästi nähtävissä, mutta silloin kaikki epäilyt ja pohdinnat,  on olleet arkipäivää. Tuleeko tästä mitään? 
Mutta ette edes tiedä mitä ajatusta puntaroin, mille annan sulattelu aikaa...

Ajatus sinä mielessäni, tee näkyväksi se mitä tahdot sanoa.
En osaa aina tulkita tunnetta, jonka annat.

Elämä on monimutkaisia värejä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti