Palapeli

Sinusta tehtiin syvä myyttinen hahmo,
ihmisten palapelissä,
eivät he välittäneet,
sillä olit pala,
joka kävi kaikkialle,
muttet sopinut mihinkään.

Outolintu, lentelit kaikkialla,
 ja harvinaisemmalta vain vaikutit,
et tuntunut löytävän kotiin toisten luo,
yksinään vain seikkailit.

Hämärästä aamunkoittoon,
 aamunvalkeasta pimeyteen,
synty säveliä etsien,
kaikkea noin nimeten.
Kartta, johon piirtyy jokainen.

Hahmot jälkeen toisiensa,
kulkee samaa rataa.
Ja kun olet eri planeetalta,
näät aivan eri asioita.

Sinulla on eri silmät
 katsot kaikkea toisin
Sinulla on eri sanat,
 kutsut kaikkea toisin
Sinulla on eri tavat,
Ja eri tavalla toimit.

Harvinainen lintu,
nähty ei koskaan ennen,
Eikä koskaan enää
Liekkö jossain muita
Löytyykö ketään.

Sinä mihin lennätkin,
löydä paikkasi, kotisi
Omasi, osasi.
Taikaa, on olla yksisarvinen
Taian omainen, outous, palaJosta kukaan ei ymmärrä mitään.
Sillä ei tiedä itsekkään
Minne kuuluu kun kaikki käy
Eikä pelaajaa missään näy