sunnuntai 13. toukokuuta 2018

Valoa


Valoa raja pinnoilla,
sammuvien päivien sävyjä. 
Valoa kuljetuilla kaduilla, 
valaistuina hohtavat.
Valoa taivaan omassa kehrässä,
kuka painoi päivän rec-nappia
ja hetken seison 
universumin katseen keskellä,
kunnes jälleen kotona.
Hetken kuljen keinovalojen katveessa, 
pimeydessä joka ei pääse luokse,
kunnes jälleen kotona.
Minäkin sytytän valon ikkunaani, 
vielä hetken hereillä,
kun maailma kääntää jälleen,
oman kylkensä valoon.
Samaan vanhaan aurinkoon,
joka niin moniin hymyihin on vastannut,
monet kadut katseellaan lakaissut.
Avaan jälleen silmät,
jotka etsivät valoa,
ja kaikkea mitä valo valaisee.
Aurinkoa kaikkialla,
niin minäkin iloitsen,
ja pistän suuni hymyyn
ja mieleen aurinkoni!
Huomenta aamu! Jälleen tulit
kuljetaan tämäkin päivä yhdessä!
Ollaan yhtä valoa!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti