Tänään käydessäni kaupassa sattui kultainen pallo kierähtämään kohti jouluruuan lähdettä, joten se oli pakko ottaa mukaan, sillä en nähnyt missään sen omistajaa.
Kotiin päästessäni oli tuo kultainen pallo jatkanut elämäänsä ja tunnistin sen jo persimoniksi. Niitä oli jopa useampi!
Ja lautasten sijaan oli nuo hedelmät iltaan mennessä katettu kultaiseen laatikon sisukseen, piparin ja homejuuston kera, joka juustona jakaa kansaa vastenmielisyyttä kokeviin nieleskelijöihin ja ilolla syöjiin.
Oli loistava iltapala, joka tuntui herkuttelulta, tätä on syötävä uudestaan, koska lupauksethan on pidettävä!
Ja pestyäni illalla naamaltani noitaloitsun nimeltä meikki, oli ilo kömpiä lakanoitten väliin nukkumaan kauniimpana kuin koskaan! Nimittäin sammakkona!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti