sunnuntai 19. heinäkuuta 2015

Kesän metsästyskausi on avattu!

Palaan jälleen kerran itselle kesän tekevään asiaan eli ahomansikoiden keräämiseen paljain jaloin!
Tällä kertaa ajattelin perehdyttää taitoihin mitä ahomansikoiden keräys vaatii.

Ensinnäkin tarvitaan silmää ja tarkkaavaisuutta nähdä missä piilottelevat  mansikat ovat, itsekkin monesta eri suunnasta samaa aluetta keränneenä osaan sanoa! Koska aina tuntuu löytyvän lisää se yksi kypsä, joka on jäänyt jonkun lehden taa, edelliskerralta huomaamatta.

Toiseksi tarvitaan silmää myös siihen mihin kannattaa jalkansa laskea ettei tule talloneeksi kesän herkkuja ja toiseksi sille että siihen on mukava paljaat jalkansa laittaa.

Kolmanneksi tarvitaan tasapainoa pysyä paikallaan ottamatta harha askelia ja välttää näin taas liiskaamasta mansikoita.

Siis samalla aikaa kun kerää mansikoita!

Neljänneksi siis Tarvitaan taipuisuutta ja kurottautumista, taituroidessa mansikkojen yllä.

Viidenneksi tarvitaan sorminäppäryyttä, poimia nuo piilottelevat mansikat ja siihen että tietää sen onko mansikka kypsä vai ei.

Kuudenneksi silmää viidennen lisäksi arvioimaan väristä mansikan kypsyys astetta.

Mansikasta nimittäin tuntee milloin se on kypsä koska silloin se irtoaa nätisti kannastaan ja maistuu parhaimmalle, Liian kypsät maistuvat käyneille, ja liian raa´at on raakoja ja niistä tulee vaan pahamieli syödä niitä. Eikä ne edes maistu hyville ja ne eivät irtoakkaan niin hyvin, kuin kypsät.

Joten poimitaan ne kauttaaltaan punaiset, joissa on mukava  kiilto pinnassa. Heitetään ne ötököitten järsimät pois tai voi tietysti syödäkkin sen järsimättömän puolen, jos tahtoo.

Seitsemänneksi on valinta, mihin kerätään!
Itse tykkään laitella ne timoteihin helminauhaksi ja kun niitä on paljon niin ne kerään itse kuppiin, toiset keräävät myös pieniin vasuihin yms.

Näillä on eroa! Timoteihin kerätessä menee ehkä enemmän aikaa pujotellessa mansikat heinään ja varoessa muita pitkiä heinänkorsia kannettaessa. Lopputulos on nimittäin roskattomampi kuin kuppiin kerätyt. Kuppiin tulee myös ylläri pyllärinä kerättyä myös ötököitä, eri heinien siemeniä, ja muitakin yllätyksiä :) Joten olen yleensä tarkastanut sitten kuppiin kerätyn mansikka saaliin ettei ylimääräisiä makuja ole päässyt matkaan!

 Ahomansikkojen kerääminen on kokemuksena aivan ainut laatuinen, koska jalkapohjien kautta tuntee ympäristön mistä mansikatkin kasvavat, ihollaan tuntee auringonpaisteen jota mansikat tarvisee kypsyäkseen. Se kuinka saat käyttää sormiesi herkkyyttä ja hienomotoriikkaa kuljettaessasi kättäsi lehvien seassa irrottamaan mansikan ja pitääksesi mansikasta kiinni rusentamatta sitä. Ja se kuinka tuntee mansikoiden makean tuoksun täyttävän sieraimet ja sitten tulee se pakko valinta eteen. Pistätkö mansikan keräys astiaan vai omaan suuhun?

Kahdeksanneksi: Syöminen
Keräsin alkuun varmaan enemmän omaan suuhun kuin kuin kuppiin. Kesän herkkuja! Itse asiassa minulla on lupa testata tummia joiden uskon olevan vielä syömäkelpoisia silmilleni. Olen monet kerrat kyllä saanut heivata jo ylikäyneet mansikat pois suusta, joten syön noita hieman kirkkaampiakin!

Itsestäni on myös kivempaa syödä mansikat suoraan heinästä!

Myös mansikkamaito on aivan parasta.
Oman tuntuman mukaan ahomansikoita ja maitoa päälle ja NOM! ja nautiskele!

Yhdeksänneksi: Ja loput mitä ei sillä hetkellä syö tulee rasiassa säilöttyä pakkaseen.

Ja kymmenenneksi! Lähdetään mansikka metsälle matkaan ja muistakaa suojautua, sillä metsästys kausi on avattu ainakin itikoille, paarmoille ja muurahaisille. Muutamat paukamat tuli nimittäin  kerättyä kun kävelin muurahaisten kanssa samaa kohtaa, itikat tulivat varjossa seuraksi ja paarmat pörräävät jo auringossa!

Mukavaa kesää!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti