keskiviikko 10. huhtikuuta 2013

Kokemus tuo kantamoinen


Hyvää iltaa vai sanoisinko jo yötä, tässä lämpimää voileipää syödessäni toivotan teille hyvää kevättä. Eikös kevään merkkejä ole muuttolintuparvien paluu. Koin tänään hienon luontoelämyksen, en tiedä välitättekö lokeista, sillä ne olivat tämän päivän kokemus, jota en todellakaan unohda.

Laskevan auringon äärellä, sinisenä hetkenä, rantakalliolla, lunta takanani ja edessäni avautuu lähtevien jäiden sulavalinjaiset piirteet. Korvissa kaikuvat huudot ja kirkuna, silmissäni on tuijotus tuonne kaemmas jäiselle lautalle, jossa on niin monta sataa lokkia, jotka laskeutuivat siihen hetki sitten ja nyt ne ovat käymässä yöpuulle. Vielä viimeiset kaartelevat taivaan selkää löytääkseen paikan johon laskeutua. Upeaa, en voi muuten sanoin kuvailla. Taivaanrannassa tuikkii viimehetken valonsäteet ja taivaalla pilkistelee jo kirkkaita tähtiäkin. Tuoksu on raikas, kesäinen, päivän pölyt on tiessään. Ilma on sopivan viileä ja ilta on kaunis. Seison jalat tukevasti kalliolla siis pompin kuin lapsi kallion harjalla ylös alas ja kuvaan tuota suurta laumaa. Riemuitsen tästä kokemuksesta, onnellisuus on vallannut mieleni. Sehän rakentuu pienistä asioista, olen iloinen. Tunnen kuuluvani tähän maailmaan ja ammennan tuota ykseyttä sisimpääni. Mielenrauhaa, tyyneyttä, joka on samanlainen kuin järven hopeinen veden pinta tänä iltana. Rauhaisa ja seesteinen. Vain ajatukseni ja minä, tuolla kalliolla ja matkan päässä tuo lintujen suuri parvi. Tälläisiä ovat elämän lahjat, kokemuksia, joita haluaa jakaa toisten kanssa.

Aikaisemmin mietin kävelenkö kaupungin halki vai kierränkö rannan kautta ja olen siitä hyvin kiitollinen, että valitsin tuon rannanpolun, tien kuljettavakseni. Koska uteliaisuus vei voiton, halu nähdä nuo linnut, joiden huudot vain kuulin, kannusti askeleitani tuonne rantaan ja kohti tuota elämystä. Vaikka aikaani kului, enkä ollut aikomassani aikataulussa päässytkään takaisin lämpöisään sisälle, omaan pikku laatikkooni, jota myös kämpäksi tai kodiksi kutsutaan. Olen silti niin iloinen että uhrasin aikaani rauhoittumiselle, kokemukselle ja myönnän että olisin voinut käyttää tuon kuluttamani ajan tehokkaammin hyödyksi, tehden minulle tarkoitettuja tehtäviä. Välillä tälläiset elämän kantamoiset antavat enemmän henkistä pääomaa, kuin monet kehuvat sanat tehokkaasta työstä. Se oli tämänpäivän valinta ja kannan vastuun tästä valinnasta mielelläni. Tarkoittaen aikaisempaa herätystä aamulla tai valvomista pitempään, teen sen ilolla.

Mietittekö kuinka innostua yksistä linnuista noin kovin? Se on hienoa ja aivan sama mitä te muut ajattelette, olen luontoihminen ja luonto on rikkaus, vaikka rikkaus tarkoittaisi vain lokkeja. Nähkää tekin se rikkaus teille tärkeissä asioissa ja nauttikaa elämästänne. Eipä muuta tällä erää joten hyvää yötä ja levollista mieltä tai mahtavaa päivän jatkoa, jos lukaiset tämän aurinkoisen ollessa ylhäällä.

Kaupunkia, kävely sillan viereltä. Päivät on pidentyneet huomattavasti.  

Olavinlinna

Rautatiesillan loistavat valot, tykkään tästä tosi paljon :)

Lokeista en pistänyt mitään, kun otin vain videokuvaa niistä! 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti