Hyvää iltaa vai sanoisinko jo yötä,
tässä lämpimää voileipää syödessäni toivotan teille hyvää
kevättä. Eikös kevään merkkejä ole muuttolintuparvien paluu.
Koin tänään hienon luontoelämyksen, en tiedä välitättekö
lokeista, sillä ne olivat tämän päivän kokemus, jota en
todellakaan unohda.
Laskevan auringon äärellä, sinisenä
hetkenä, rantakalliolla, lunta takanani ja edessäni avautuu
lähtevien jäiden sulavalinjaiset piirteet. Korvissa kaikuvat huudot
ja kirkuna, silmissäni on tuijotus tuonne kaemmas jäiselle
lautalle, jossa on niin monta sataa lokkia, jotka laskeutuivat siihen
hetki sitten ja nyt ne ovat käymässä yöpuulle. Vielä viimeiset
kaartelevat taivaan selkää löytääkseen paikan johon laskeutua.
Upeaa, en voi muuten sanoin kuvailla. Taivaanrannassa tuikkii
viimehetken valonsäteet ja taivaalla pilkistelee jo kirkkaita
tähtiäkin. Tuoksu on raikas, kesäinen, päivän pölyt on
tiessään. Ilma on sopivan viileä ja ilta on kaunis. Seison jalat
tukevasti kalliolla siis pompin kuin lapsi kallion harjalla ylös
alas ja kuvaan tuota suurta laumaa. Riemuitsen tästä kokemuksesta,
onnellisuus on vallannut mieleni. Sehän rakentuu pienistä asioista,
olen iloinen. Tunnen kuuluvani tähän maailmaan ja ammennan tuota
ykseyttä sisimpääni. Mielenrauhaa, tyyneyttä, joka on samanlainen
kuin järven hopeinen veden pinta tänä iltana. Rauhaisa ja
seesteinen. Vain ajatukseni ja minä, tuolla kalliolla ja matkan
päässä tuo lintujen suuri parvi. Tälläisiä ovat elämän
lahjat, kokemuksia, joita haluaa jakaa toisten kanssa.
Aikaisemmin mietin kävelenkö
kaupungin halki vai kierränkö rannan kautta ja olen siitä hyvin
kiitollinen, että valitsin tuon rannanpolun, tien kuljettavakseni.
Koska uteliaisuus vei voiton, halu nähdä nuo linnut, joiden huudot vain kuulin, kannusti
askeleitani tuonne rantaan ja kohti tuota elämystä. Vaikka aikaani
kului, enkä ollut aikomassani aikataulussa päässytkään takaisin
lämpöisään sisälle, omaan pikku laatikkooni, jota myös kämpäksi
tai kodiksi kutsutaan. Olen silti niin iloinen että uhrasin aikaani
rauhoittumiselle, kokemukselle ja myönnän että olisin voinut
käyttää tuon kuluttamani ajan tehokkaammin hyödyksi, tehden
minulle tarkoitettuja tehtäviä. Välillä tälläiset elämän
kantamoiset antavat enemmän henkistä pääomaa, kuin monet kehuvat
sanat tehokkaasta työstä. Se oli tämänpäivän valinta ja kannan
vastuun tästä valinnasta mielelläni. Tarkoittaen aikaisempaa
herätystä aamulla tai valvomista pitempään, teen sen ilolla.
Mietittekö kuinka innostua yksistä
linnuista noin kovin? Se on hienoa ja aivan sama mitä te muut
ajattelette, olen luontoihminen ja luonto on rikkaus, vaikka rikkaus
tarkoittaisi vain lokkeja. Nähkää tekin se rikkaus teille
tärkeissä asioissa ja nauttikaa elämästänne. Eipä muuta tällä
erää joten hyvää yötä ja levollista mieltä tai mahtavaa
päivän jatkoa, jos lukaiset tämän aurinkoisen ollessa ylhäällä.
Kaupunkia, kävely sillan viereltä. Päivät on pidentyneet huomattavasti. |
Olavinlinna |
Rautatiesillan loistavat valot, tykkään tästä tosi paljon :) Lokeista en pistänyt mitään, kun otin vain videokuvaa niistä! |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti