Kaunista säätä

Elämä on monta kaunista säätä välillä niin myrskyisää ja pilvistä. Ne ovat vain päivien säätilat, mielessäsi voi paistaa aurinko, niinkuin se paistaa pilvien yllä. Myrskyt ja pilvet, sateet ja ukkoset, monta niin moninaista kauneutta jos ne osaa nähdä, muutoksen voimia.  Muutoksien, jotka ovat luonnon omaa virtaa. Ne ovat sattumuksia, ne ovat yllätyksiä, ne ovat osallistumista, ne ovat tekoja, ne ovat tapoja, ne ovat osa kuluvaa päivää. Elämän säätä.

Viime viikolla ihailin luontoa ja sen rikkautta, joka on kääntymässä kesään:

Kesä

Sinitaivasta halkova kulta,
jonka säteet kimaltavat vihreää
valkokultaisten koivujen lehdillä
joiden varsissa on
ajan tuomaa, mustaa patinaa

Sinitaivaan toista laitaa,
kulkeva valkokalpea kuu,
jonka pintaa kirjovat,
nuo tumman puhuvat läiskät

Taivaan kannella kesää tekevät linnut
liitävät kilvaten aamuun,
aamun noususta vaaleaan iltaan.

Käen kukunta kaukaisuudesta,
pienten lintujen livertävät sävelet,
mitä kaunein sinfonia
aamuin, illoin, alati muuttuvana.

Auringosta huokuva lämpö,
tuo rakastava kuiskaus tänne pohjolaan
kasvattaa kukat, puut,
vihreään verhoon kasvamaan.

Silmut avautuvat, luonto herää
kesä se humisee ja tuoksuu
se laulaa, se soi

Tuuli on lämmin ja kuljettaa kesän
kuiskauksia mukanaan uuteen
valoa tulvivaan aamuun,
Se kuljettaa kesän ääniä,
läpi vaaleiden valoa tulvivien öiden.

(20.5.2013) Salla

Tulipa tuossa radiosta Jani Wickholmin Suomen neito siksi sen tähän lisäsin :)

Sellaisia oli mietteeni tällä kertaa 
Muistakaa: Kaunein sää ei ole aina se aurinkoisin