Vielä on kesää jäljellä, vielä tulee kauniita päiviä...

Tulisia perhosia!

Kesää kalliosaaressa

Voitko kuulla laineiden pauhun tuon kallion tuolla puolen?

Rauhallisuus, kesän väreissä

Pienimmätkin kurkottelevat kohti korkeuksia

Juuret

 Vähän kivien tyyliä kimaltaa päivää paistattelevan kallion kupeessa

 Kanervat kasvoivat saaressa, Kukkivat niin heleän punaisina että oli aivan pakko ottaa kuvia

 Heinätkin on jo tehneet siemenensä, taitaa se syksy jo lähestyä...ei se vielä tule...

 Joutsenten valkoiset varjot, nuo sulat jääneet rantaan. Ne tuntuvat lipuvan uniin äänettöminä.
 

 Pikkusiskoni, sanoi minua uudeksi Grissomiksi, kun kuvailen ötökköjä, onneksi en keräile niitä purkkeihin...

 Tuli tuossa maalattuakin parina päivänä lisää ja harjoittelin värien käyttöä ja tässä on mekko yhdestä kuvasta

Tomaatteja, kurkkuja, kesäkurpitsaa, porkkanoita, herneitä, perunaa, punajuurta, tilliä, salaattia ... Näitä ollaan kesällä syöty ja lista jatkuu...

 Polttopuita ja saunan lämmitystä, Voiko ihanampaa olla kuin puu lämmitteinen sauna ja pitkät löylyt?

En vielä tiennyt kuinka pelottavaa surinaa nämä koppakuoriaiset päästävät kun kuvasin tätä päivällä. Mutta kun ilta saapui pimeten ja tapasin näitä hieman enemmän, en halunnut olla enää kuvaamassa...

 Kärpänen, sehän on karvoja täynnä!

 Kalareissulla pikkusiskon kanssa, rannan tulisijassa pomppi tälläinen hyppelijä. Hyvä fiilis ja kasattiin tavarat veneeseen ja lähdettiin onkimaan.

 Haukikin kävi moikkaamassa pari kertaa ja säikähdettiin oikein kunnolla, yhteen särkeen joka nousi veneeseen jäi muutamat hampaan jäljet.  

Vastarannalla hopeinen kuu loi järvelle siltaa, antoi kaloja ja jatkoimme iltaa..

 Aurinko laski, metsän taa, nyt vain enäää hieman punoittaa...

 Hetki käytiin saaressa, jalkoja oikomassa  ja tuumattiin että kun ei kala enää syö on parempi mennä perkaaman jo saadut ja nukkumaan.

 Ahti antoi ahvenia, särkiä, turpia ja säyneen. Kalareissu antoi hyvän sään, mielen ja noin 60 kalaa. Ahvenista tuli fileitä, jotka paistettiin uunissa pekonien välissä ja lopuista tuli kalapullia, hyvää oli, jos sitä taas kalaan kohta lähtisi.

 Säyneen suomut, piti näitäkin kuvata kun olivat niin ihanat ja hain mallia suomujen pintaan lohikäärmeiden piirtämistä varten. Tuli monta ideaa joita voisi käyttää myös kirjailuissakin.

Tämä loistava kuva sijoittuu kertomaan tarinaa menneiltä ajoilta, jolloin vielä ladossa säilöttiin virtas rehua lehmille. Kuva on seinään osuvasta valokaistaleesta ja onnistunut sellainen. Tämä on kuin maalattu taulu.

 Tämäkin kuva sijoittuu samaan paikkaa, hieman eri kohtaan tosin ja tässä kuvassa voi jo erottaa heinien tekemät jäljet

 Ihania sadepäiviä ja lämpimiä pisaroita. Tekee mieli laulaa sateessa ja sen myös eilen teinkin. Pysähtyessäni hetkeksi istumaan katoksen alle ja katsellessani viimovaa vettä. Lähti mielestäin ja suustain tälläinen värssy:

Sateen ropinaa yllä kaupungin, 

usvaiset on mietteet sen,

Sateen ropinaa yllä kaupungin,

usvaiset on mietteet sen,

 Sateen ropinaa yllä kaupungin,

käy nyt nukkumaan, koko kaupunki

alla sateen ropinan

alla sateen varjojen

alla noiden sadepilvien

(Salla 31.7.2013)

Jatkoin matkaani ja kuvasin piristävää sadepäivää, laulellen niitä näitä ja katsellen levollisin mielin sateenvarjoni alta maailmaa. Pääsemmekin tämän kirjoitukseni lopuksi näkemään videon ihanasta pienestä seikkailijasta, joka tuli vastaan.