me maalaamme jokapäiväisen taivaamme, näemmekö pilvet valkoiset pumpuliset vai rajuilman mustat sateen viimovat sormet. Maalaamme auringon tai avaruuden mustan sylin tähtineen, kuutamon kajastuksen tai ehkä sinitaivaan lintuineen. Tämä maalaus ei kuvasta ulkoista säätä, se kuvastaa mielemme taivaanrantaa. Mielemme säätä ja värejä.
Oletko miettinyt miten samat asiat toistuvat pienessä ja isossa mitta kaavassa, miksi ei myös näin?
Ajatukset ovat pilviä, jotka ravitsevat sateellaan, meillä pitää siis olla ajatuksia (Hyviä ajatuksia, uusia
ajatuksia, aktivoivia ajatuksia), jotta voimme hyvin. Pilviä on kumpupilviä, ne vain jatkavat kasvuaan,
isommiksi ja taas isommiksi. On harsomaisia, hajanaisia, joista emme saa kiinni, ne ovat mielen rajamailla ja häviävät kun yritämme ne ottaa kiinni. On rajuilman pilviä, oikeita pyörre myrskyjä ja tällöin yleensä salamoi, ne on ajatuksia jotka haluavat ulos, ne ovat pyörineet päässä liianpitkään. Ne ovat yleensä tummuneet onnettomista, kipeistä, vihan ajatuksista. nekin on vain osa elämää ja mielen säätä, sillä rajuilma tuhoaa vanhoja ajatuksia, jotta uusilla on tilaa syntyä, rakentua ja kasvaa. Mieti mitä tarvitset, jotta sinulla on hyvä olla. Voisitko muuttua itse jossain asiassa? Aloita jo tänään.
Raju ilman jälkeen tulee yleensä tyyni, ja ehkä unelmien vaalean punaisia, kultareunaisia pilviä. Meistä jokaisella on mahdollisuus niitä ihailla ja maalata omaan taivaanrantaan, suunnataan siis katseemme taivaalle ja nautitaan niistä. Ne kuuluvat iltaan ja aamuun ja poikkeuksiakin välillä on.
Me olemme maa, jossa yllä pidämme elämää, sisimpämme on laavaa, tulinen hehkkuva sisäinen tuli. Olemme yhtä sinitaivasta auringossa ja ajatukset on selkeitä, tiedetään mitä pitää tehdä ja tehdään se heti. Kun tarvitsemme tuota ulkoista valoa on aika kohdata Ystävämme, koska he ovat aurinkoja ja siksi tarvitsemme toisiamme. Aurinko lämmittää meitä, hyvyydellä, sisäisellä hehkulla, valolla, riemulla, ilolla ja innostuksella.
Kun olemme tähtiä toisillemme näemme toisemme kaukaa tai aurinkokuntia, nehän näyttävät tähdiltä vielä kauempaa katsottuina. Me olemme aurinkoja toisillemme tule siis hieman lähemmäs äläkä katsele niin kaukaa. Tuntemattomat taas ovat meille muita taivaan kappaleita (he kiertävät jossain tuolla omaa rataansa), kierto tähtiä (tulevat tietyin aika ajoin elämään), mustia aukkoja (vievät meiltä valon) tai ainetta jota emme ymmärrä (Pimeyttä joka sisältää kaikkivärit?) he ovat vain osa elämää. Osa elämän rataa tälläisenä tänään huomenna jo erilaisena.
Ja Kiitos jos saan olla aurinko ja lämmittää edes pienen hetken ajan elämääsi.
Tälläiset oli tämän iltaiset ajatukset ja toivottavasti, sait jotain ajatuksien pilviin kieppumaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti