Vettä

Tuulessa hento hipaisu

Odotan sanoja

Odotan kosketusta

Lepään kesäpäivien raskaassa ilmassa

Joka on painostanut niin pitkään

Kehoni riutuu tässä janossa

Mielikuvissa

Joiden luoma lohtu

on vain hetkellinen

Vesi, missä on se lähde

 joka poistaisi tämän kalvavan kitumisen

Kuivuuden, joka

Näivettää jokaista solua.

Enkö saisi jo juoda,

Nauttia juoman virvoittavan viileyden,

Vapaan annoksen 

Vettä

Saisinko tarpeekseni,

Vaiko vain maistiaisen,

Vaiko kuolisinko siihen 

lopulta hukkumalla,

Kun en tiedä

Mikä on riittävästi

Antakaa kenttäpullooni vettä

Luulisin pärjääväni sillä,

ainakin tämän päivän.

Pakenen varjoihin, 

siellä en ole tiellä.

Siellä on viileää, 

enkä tarvitsekkaan 

niin paljoa vettä

Mutta kehon kalvava tunne

Sitä hamuaa yli ajan ja ymmärryksen

Nostakaamme siis maljat vettä

Ja juokaamme jokaiselle solullemme.

Sinä ja minä, jossain päin maailmaa!