Päivä kuulas,
kuin pakkasen
kylmä henkäys iholla.
Tunne,
kuin jotain puuttuisi
ja silti kaikki on niin hyvin.
Nälkä joka ei haittaa,
sillä pitää vain mennä.
Hengitys,
joka soljuu,
maistellen ilman makua.
Se pieni elävöittävä kylmyys
varpaissa ilman villasukkia
Punoutuvan letin,
jokainen hiussuortuva
Yhdistyvä maailma.
Kodin lempeä syleily,
kutsuva syli,
jonka sisällä nukkuvat.
Se oli ennustus unessa
Lintu puinen tuoppini kyljessä,
nukunko edelleen
ei väliä
Olen enemmän kuin elossa
Se on hipaisu
kutsumus
Elämä
kaikki runoissa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti