Kirjasto

Olen nyt töissä kirjastolla ja se on pistänyt minut pohtimaan omaa työtäni ja kirjoja

Olen ajatusten hoitajana kirjastolla ja päädyin tähän tulokseen koska jokainen sana, joka on milloinkaan kirjoitettu on ollut ajattelijan tai sen ylös kirjoittaneen mielestä säilytettävä ajatus.

Ja tämä ajatus on tahdottu tarjota seuraaville muuttumattomana alkuperäisessä muodossaan, huomaamme silti että käytössä ja ajankuluessa myös sanojen merkityksetkin muuttuvat. Muuttaja voi olla myös kääntäjä joka peilaa tekstiä oman elämän kokemuksensa läpi ja kertoo alkuperäisen tarinan omilla sanoillaan ja siten miten hän asian käsittää.

Mitä siis teen kirjastolla aakkostan ajatuksia aamulla, oletko kävellyt kirjojen keskellä ja miettinyt koskaan sitä miten jokaisessa kirjassa puhuu ihminen tietyssä paikassa tietyllä vuosikymmenellä, vuosisadalla tai vuosituhannella aikojen takaa juuri minulle tähän hetkeen. Jokainen sana jonka luen jostain on jonkun ajatus, joka on ajateltu ties milloin?

Kenen ajatukset minua kiinnostaa kun kävelen kirjojen vierellä, kahlaan musiikin aalloilla, tai uppoudun elokuvan maailmaan. Kenen ajatuksiin tahdon tarttua ja kenet jätän vaille huomiotani?

Millaiset ajatukset ovat ajattelun arvoisia? Valitsenko summamutikalla vai teenkö tietoisen valinnan sen pohjalta mikä minua kiinnostaa?

Mikä antaa ajattelulle uutta pontta, uusia suuntia nähdä sama asia uudelta kantilta?

Lainaan nyt vanhaa munkkia kirjasta Kiinan viisauden sydän "Miten ihmeessä olet kantanut tuota ajatusta mukanasi kaksikymmentä peninkulmaa, etkä ole vieläkään luopunut siitä? "

Joten mikä tekee ajatuksesta säilytettävän ja yhä uudelleen uusien ajateltavaksi saatavan?

Antaako kirjoittajan ajatus uutta sisältöä lukijan ajatteluun, elämään? Kuinka ajatus muuttaakaan lukijaansa?

Ja tätä pohtiakseni minun oli ymmärrettävä miten ihmiset muodostavat sanoja? Opimme sanojen merkitykset lapsina vanhemmiltamme ja muulta lähiympäristöltämme tilanteissa joissa niitä käytetään ja mitä tunteita nuo tilanteet meissä herättävät. Joten meidän on ymmärrettävä merkitykset sanojen taustalla, sillä ellemme ymmärrä merkitystä niin se on meille merkityksetön tai yhden tekevä. Ellei se sitten herätä mielenkiintoamme ja saa meissä heräämään tiedon halua selvittää mitä sana tarkoittaa.(Tahdommeko oppia ymmärtämään?)

Ja ymmärtääksemme sanoja meidän on siis tehtävä jotain.. tunnettava, koettava, nähtävä, valittava...koettava kokonaisvaltaisesti, eikä sekään onnistu yhdellä kertaa ainakaan aina. Jokainen asia on niin monisyinen.

Kuvaile minulle saippuakuplaa, niin että ymmärrän sen? Tai selitä polkupyörällä ajaminen tai jäätelön syöminen! Vaikeaa eikö totta? Ja jokainen selitys on jokaisen selittäjän näköinen, tee saippuakuplia, pyöräile tai syö jäätelöä kanssani niin molemmat tiedämme mistä puhut, mutta vain sen kertaisesta tapahtumasta.

Milloin lopetimmekaan maailman ihmeellisyyden ihmettelemisen? Ehkä olisi taas aika opetella ihmettelemään! Koska maailmassa riittää niin paljon koettavaa ja opittavaa ettei tiedä mistä edes aloittaisi?

Kysymys kuuluu mitä sinä tahdot oppia? Oletko valmis pistämään aikaasi sen opetteluun?mitä tuolla taidolla tekisit ja miksi? Itse tahdon oppia ihmisten ajattelutavoista ja mistä sitä oppisi paremmin kuin ajattelijoiden ajatuksista, kirjoista.

Ja pohtiminen jatkuu, sillä kun jokainen ajatus joka ajatellaan on jollain tapaa nähty tai koettu ulkoisessa tai sisäisessä maailmassa ja joka on opittu ympäristöstä ja jäänyt mieleen tiedostetusti tai tiedostomattomasti, joka on yhdistynyt toisiin ajatuksiin ajattelijan mielessä ja tästä on tuloksena ajatuksia jotka muuttavat maailmoja. Muutos luo muutosta ja jokaisella ihmisellä on oma maailmankuvansa maailmansa, opittujen tapojen, sanojen pohjalta.

Jokainen sana pohjautuu kokemukseen koska kuinka voisimme kirjoittaa mistään mitään jos emme tiedä siitä mitään? On varmaa että jokainen kokemus jättää jokaiseen ihmiseen jonkinlaisen jäljen, ja näin kokemus luo jotain eläjäänsä. Eläjä siis kokee ja luo jotain uutta itseensä kokemuksensa pohjalta. Ja Jokainen kokemus uudelleen kirjoittaa mieleen sanoja ja uusia synonyymejä sanoille. Joten jokainen kokemus ja kerta on erilainen vaikka tekisit koko elämäsi samaa työtä ja päivät toistuisivatkin samankaltaisina. Sillä joka kerta olis jotain uutta opittavaa ja nähtävää. Sillä emme toisinaan näe kuinka kuljemme eteenpäin silmän räpäyksiä, sydämen lyöntejä, kehomme liikahduksia. Meissä itsessämme tapahtuu jokaisen toistuvan päivän välissä niinpaljon ettemme ole siitä edes tietoisia mitä kaikkea meissä tapahtuukaan, emmekä ehkä ymmärräkkään. Jokainen hetki on ainut laatuinen jokainen silmänräpäys on uusi kokemus ja jokainen tauko silmänräpäysten välillä on kanssa uusikokemus.

Takaisin sanoihin, entä silloin kun olemme niin tunteen tai kokemuksen vallassa joka on saanut meidät sanattomiksi. Emmekö tiedä sanoja millä kuvailla vai olemmeko unohtaneet ne vai emmekö osaa vain valita? Koetammeko edes kuvailla asiaa niillä sanoilla jotka jo osaamme?

Luulen että kun tajuntamme ymmärtää ettemme olekkaan tienneet asiasta mitään joten emme pysty siitä puhumaan tai tunteen liikutus on niin suuri ja on vain tyhjentänyt mielemme tähän hetkeen.

Kuinka ajatus siis muuttaa lukijaa? Riippuu tietysti ihan siitä mitä lukija ei ole vielä oppinut ja mitä hän aikoo lukea ja ehkä myöskin siitä mitä hän on valmis oppimaan, koska sama kirja kymmenen vuoden jälkeen on aivan erilainen kuin tänään luettu kirja aivan samalle ihmiselle, koska jokainen sana on saanut lisää merkityksiä ja tunnetta, kokemuksia mukaansa ajankuluessa, elämän haasteissa.

,

Työni on siis auttaa ajatuksia säilymään toisille ajatteleville ajattelijoille, jotka tahtovat oppia ja saada lisää sisältöä omaan olemiseen tai tekemiseen. Kadota hetkeksi omasta maailmasta toisiin ajatuksiin.

Ja kun itse tahdon oppia, tahdon oppia tekniikoita tehdä ja toimia kokea yksin ja yhdessä toisten kanssa, jotta voin jutella ja oppia lisää!

Ja minulle omantyöpanokseni antaminen on iloa, jota voin jakaa toisille. Ajatus jolla voin matkustaa vuosisatojen taa erilaisiin maailmoihin ja niin voi matkustaa kaikki ne muutkin oppijat jotka avaavat kirjan, jokainen on oppija jokapäiväisessä elämässään.

Kaikki ovat ajattelijoita, mitä sinä olet ajatellut tänään? Ja mistä ajatuksesta sinun olisi aika luopua?

Minulla on nyt ajatus jota aijon lähteä toteuttamaan joten kiitos että jaoit tämänkin ajattelun ajattelun kanssani lukemalla tämän. Toivon että muutin ajatteluasi jollakin tapaa merkityksen saat päättää ihan itse!

Ps. Kirjastossa ajatuksia siirtelevä iloinen työntekijäkään ei aina tiedä, minne ajatukset ovat joutuneet! Ja välillä on oltava hiljaista jotta kuulisimme ajatuksien äänet!